Suomenlahti kuuluu maailman vilkkaimpiin merialueisiin

Suomenlahti on yksi maailman vilkkaimmin liikennöityjä merialueita: Euroopan toiseksi suurimmat tavaraliikenteen volyymit kohdistuvat Suomenlahdelle. Samalla merialue on pienen kokonsa ja herkän ympäristönsä vuoksi erittäin haavoittuva. Meriliikenteen turvallisuuden varmistamisella ja poikkeamatilanteisiin varautumisella on siksi merkittävä painoarvo.

Suomenlahden tavaraliikenne on kokonaisuutena noin 331 miljoonaa tonnia vuodessa. Tästä suomalaisten satamien osuus on vain 15 prosenttia suurimman osan ohjautuessa Venäjän satamiin. Lahden tältä rannalta katsoessa saattaa siten olla vaikea hahmottaa liikennemäärän todellista mittaluokkaa.

Verrattaessa Suomenlahden kokonaisliikennettä Euroopan neljän suurimman sataman Rotterdamin (442 milj. tonnia vuodessa), Antwerpenin (212 milj. tonnia), Hampurin (118 milj. tonnia) ja Amsterdamin (100 milj. tonnia) liikennemääriin havaitaan, että Suomenlahden tavaraliikenteen volyymi on todella merkittävä (kuva 1). Vertailu osoittaa, kuinka Suomenlahden itäpohjukkaan kohdistuvat Euroopan toiseksi suurimmat liikennevirrat. Näistä puolet on nestelasteja: öljyä ja öljytuotteita.

Liikennevirtoja voidaan havainnollistaa myös yksittäisten laivojen määrällä. Suomenlahdella liikennöi keskimäärin 38 000 alusta vuodessa. Joka päivä merialuetta kyntää noin 100 alusta, joista säiliöaluksia on 20. Säiliöalusten lukumäärän tonnimääräistä osuutta suhteellisesti pienempi osuus kertoo alusten suuresta koosta.

Kapea, matala ja karikkoinen

Huomionarvoista on, että merialue, jonka läpi liikenne kulkee, on kapea ja pieni sekä lisäksi matala ja karikkoinen. Liikennealueen haastavuus yhdistettynä suureen liikennetiheyteen nostaa onnettomuusriskin korkeaksi. Suomenlahdella tapahtuu Helcomin tilastojen mukaan noin 10–30 onnettomuutta vuosittain. Tähän mennessä onnettomuudet ovat olleet vakavuudeltaan lieviä, eikä niistä ole aiheutunut vakavaa haittaa ihmisille tai ympäristölle.

Realisoituessaan merellinen ympäristövahinko aiheuttaisi merkittävää haittaa, sillä Suomenlahden rajallisen koon, herkän luonnon ja veden hitaan vaihtuvuuden vuoksi toipuminen vahingon vaikutuksista veisi pitkään. Tästä syystä merenkulun turvallisuuteen, kuten alusten rakenteelliseen turvallisuuteen, liikenteenohjaukseen, luotsaukseen ja ammattitaidon ylläpitoon panostetaan monella taholla.

Xamk vahva toimija meriturvallisuudessa

Myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu yhtenä neljästä merenkulkualan ammattikorkeakoulusta Suomessa tukee meriturvallisuustyötä. Logistiikan ja merenkulun vahvuusalalla nyt käynnissä olevista 21 hankkeesta kymmenen kohdistuu merenkulkuun. Näistä neljän päätavoitteena on merenkulun turvallisuuden edistäminen, esimerkiksi kehittämällä komentosiltayhteistyötä tai automaation ja etäseurannan mahdollisuuksia. Kolmen hankkeen kautta varaudutaan vahingon realisoitumiseen öljyntorjuntavalmiutta lisäämällä. Kolme taas tähtäävät meriliikenteen päästöjen vähentämiseen.

Yhteistä kaikille on tavoite tukea meriliikenteen toimintaedellytyksiä. Suomenlahden liikenteen sujuvuus heijastuu meidän jokaisen arkeen – suurin osa käyttämistämme päivittäisistä hyödykkeistä on kuljetettu meritse.