Aikansa edelläkävijän, Tehtaanmäen koulun uusi elämä

Rakennemuutos tyhjentää monia kouluja, virastoja ja kunnantaloja, joten rakennusten käyttötarkoitusten muutokset ovat ajankohtaisia. Kulttuurihistoriallisesti merkittävän, Alvar Aallon suunnitteleman Tehtaanmäen koulun tulevaisuuden elämään on kuitenkin varauduttu hyvissä ajoin.

Koulutoiminta päättyy Tehtaanmäen koululla Kouvolan Inkeroisissa lähivuosina kaupungin palveluverkkouudistuksen myötä. Koulu (1938–40) on viimeinen Aallon suunnittelema yhä alkuperäisessä käytössä oleva peruskoulu.

Tarpeiden muuttuminen on ymmärrettävää ja rakennusten elinkaarissa yhä tavallisempaa. Kulttuurihistoriallisissa kohteissa oleellista on käytön muutoksen huolellinen suunnittelu. Tärkeintä olisi löytää juuri kyseisen rakennuksen ominaisuuksiin ja historiaan soveltuva käyttö, joka kunnioittaa sen kulttuuriperintöarvoja.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun luovien alojen tutkimusyksikkö esiselvitti kaupungin toimeksiantona Tehtaanmäen koulun tulevaisuutta. TKI-asiantuntijoiden Laura Lehtinen ja Anu Vainio tiimi selvitti jatkokäytön ehtoja ja mahdollisuuksia sekä kulttuuriperinnön, toimintaympäristön että liiketoiminnan näkökulmista.

Mistä tietää, mikä on säilyttämisen arvoista?

Rakennusten ja alueiden tutkimukset ovat oleellisia merkittävyyden ymmärtämisessä ja arvottamisessa. Kohteen kontekstointi tuo esiin sen ainutlaatuiset, edustavat tai harvinaislaatuiset piirteet, sen olennaisuudet ja ominaisuudet, jotka erottavat sen muista. Rakennussuojelun tarkennukset tulevat ajankohtaisiksi käytön muutoksen myötä. Suojelun kautta voidaan turvata esimerkiksi arvokkaimpien sisätilojen alkuperäisiä materiaaleja ja tilajakoa. Aika ja autenttisuus tekevät osansa tunnelmasta, jota ei muilla keinoin voi saavuttaa.

Kulttuuriperintö ja -ympäristöalan asiantuntijoiden osaaminen on selvityksissä ja arvioinneissa tarpeellista. Inventoinnit, rakennushistoriaselvitykset, merkitysanalyysimenetelmät ja säilyttämisen hallintasuunnitelmat ovat hyviä työkaluja merkitysten ja kulttuuriperintöarvojen arvioimiseen sekä hallittuihin käyttötarkoitusten muutoksiin. Silti kulttuuriperintö ja siihen liittyvät arvotukset ovat aina ihmisten ja vallitsevan kulttuurin määrittelemiä tulkintoja ja valintoja.

Tehtaanmäen koulu oli valmistuessaan erittäin moderni rakennus pienen paikkakunnan kansakouluksi. Aallon pehmeä funktionalismi näkyy runsaassa puun käytössä, murrettuina väreinä, kontrastia tuovana valkoisuutena, selkeytenä ja valoisuutena. Arkkitehtonisesti koulun tärkein osa on valoisa ja korkea aula, jonka voi tulkita ihmiset yhteen kokoavaksi, sisä- ja ulkotilan yhdistäväksi aukioksi – Aallolle tyypilliseen tapaan.

Lisäksi koulu on osa Alvar Aallon suunnittelemaa Tehtaanmäen asuinaluetta. Modernit rakennukset sijoittuvat 1800-luvun lopulta juontuvien puutalojen lomaan. Pitkä teollisuusyhdyskunnan historia näkyy maisemassa – ja tehtaat tupruttavat ja tuottavat paperia ja kartonkia yhä. Arkkitehtoninen laatu ja kulttuurihistoriallinen ja kerroksellisuus tekevät Tehtaanmäen alueesta kulttuuriympäristöllisesti merkittävän.

Koulusta kulttuurikeskukseksi?

Rakennusten uusiokäytössä tarvitaan kulttuuriperintöymmärryksen lisäksi ideointikykyä ja näkemystä rakennuksen potentiaalista. Tärkein edellytys uudelle toiminnan kehittämiselle on kiinnostuneiden ihmisten löytäminen. Kyky luoda sosiaalisia verkostoja sekä hahmottaa poikkileikkaavia toimintakenttiä auttaa kokoamaan yhteen toisiaan täydentäviä toimijoita.

Esiselvityksessä nousi esille useita ideoita uusiksi käyttötarkoituksiksi, mutta kolme kehityssuuntaa ovat potentiaalisimpia. Arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen sisällöt sopisivat inspiroivaan ja rauhalliseen ympäristöön erityisen hyvin. Kymijoen toisella puolella sijaitseva Nuorisokeskus Anjala on tärkeä kumppani ja tukitoimija fasiliteetteineen ja leirikoulupalveluineen. Yhteistyöstä leirikouluihin liittyen on kiinnostunut myös Arkkitehtuurikoulu Arkki.

Koulu voisi toimia myös monialaisena innovaatiokeskuksena ajankohtaisia ongelmia yhdessä ratkoen. Koko Tehtaanmäellä on potentiaalia kehittyä luovien alojen kulttuurikeskukseksi, joka mahdollistaa työn ja asumisen ja esimerkiksi osallistavan kulttuuritoiminnan.

Yhteisöllinen, ideoiva tulevaisuus?

Koulun uuskäyttöä tarkastellaan tulevaisuudessa lähemmin kehityshankkeessa. Eri skenaariot eivät ole toisiaan poissulkevia. Tehtaanmäen koulu suunniteltiin opetuskäyttöön pienille käyttäjille. Lasten ja nuorten toiminta ja koulutus- ja kasvatuskäyttö olisi siten luonnollinen jatkumo tulevaisuudessakin.

Olisi hienoa, jos eri sukupolvet, eri tieteen ja taiteen alojen edustajat, mestarit ja kisällit voisivat toimia rakennuksessa yhdessä, toisiltaan oppien ja toisista inspiroituen. Poikkitieteelliseen ja -taiteelliseen toimintaan liittyvät sisällöt sopisivat hyvin aikaansa edellä olevaan rakennukseen sekä Aallon haluun luoda ja löytää uusia ratkaisuita. Koulu on myös ollut pitkään osa Inkeroisten yhteisöä, joten tulevaisuudessakin sen soisi olevan jotenkin osa paikallisten elämää.

Rakennus on parhaimmillaan silloin, kun se tarjoaa tilat tarvitseville.

Lähteet:

Museovirasto (2009). Anjalan paperitehdas sekä Inkeroisten kartonkitehdas ja yhdyskunta. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1475

Mustonen, T. (2003). Paperitehtaan koulu. Arkkitehti 5/2003.

Sippo, H. (2001). Rakennushistoriallinen inventointi ja valokuvausdokumentointi. Alvar Aalto -säätiö, 2001.

Sippo, H. (2001b). Huonekohtainen inventointi ja arkkitehtoninen arvottaminen. Alvar Aalto -säätiö.