Kelpaako puupinta korkeaa hygieniaa vaativaan kohteeseen?

Puhdas puupinta -hankkeessa haluttiin selvittää puun käyttöä vaativissa kohteissa ja tuottaa uutta tutkimustietoa. Hankkeessa tutkittiin sekä käsittelemättömiä että pintakäsiteltyjä puupintoja ja niiden puhdistettavuutta sekä antibakteerisia ominaisuuksia monitieteisen tutkimuskonsortion voimin.

Tutkimus toteutettiin usean organisaation yhteistyönä: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Savonlinnan ja Mikkelin yksiköt vastasivat kokonaisuuden suunnittelusta, hallinnoinnista ja koordinoinnista, koemateriaalien käsittelystä ja koekappaleiden valmistuksesta ja niillä oli päävastuu myös mm. viestinnästä ja raportoinnista.

VTT:n tutkija Tiina Vainio-Kaila oli vahvasti mukana hankkeen toteutuksen suunnittelussa ja tulosten tulkinnassa ja raportoinnissa. Tutkimusjohtaja Pertti Pasasen tutkimusryhmä Itä-Suomen yliopiston Ympäristö- ja biotieteiden laitokselta Kuopiosta vastasi antibakteerisuustesteistä, Luonnonvarakeskuksen Savonlinnan yksikön tutkijat Anni Harju ja Martti Venäläinen vastasivat männyn sydänpuun lajittelusta ja stilbeenimittauksista ja Ramboll Finland Oy:n ryhmä Tarja Anderssonin ja Juha Takkusen johdolla toteutti puhdistettavuustutkimuksen.

Antibakteerisuuskappaleet olivat pinta-alaltaan 50 mm x 50 mm ja puhdistettavuustutkimuksessa tutkittiin noin 420 mm x 450 mm puulevyjen käyttäytymistä. Antibakteerisuustutkimuksessa puupinnat altistettiin kahdelle bakteerille koekammiossa ilmateitse.

Puhdistettavuustutkimuksessa puulevyille levitettiin tomaattikastiketta ja puhdistettiin syklisesti viisi kertaa. Molemmissa osatutkimuksissa saatiin mittaustuloksia kahdella eri menetelmällä. Luonnonvarakeskuksen osuudessa todettiin optisen fluoresenssimenetelmän toimivuus tietyn männyn uuteaineen, stilbeenin, tunnistamisessa.

Koivua ja pinnoitteita kannattaa tutkia lisää

Mittauksissa kaikilta pinnoittamattomilta puupinnoilta saatiin kerättyä vähemmän bakteereita verrattuna pinnoitettuihin pintoihin ja lasiin. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että käytetyt pinnoitteet estävät puun antibakteerista vaikutusta, mutta tekevät pinnasta sileämmän ja helposti puhdistettavan ja näin orgaanisen lian saa siitä helpommin pois.

Käsittelemättömällä koivulla vaikuttaisi olevan samankaltaisia antibakteerisia ominaisuuksia kuin kotimaisilla havupuilla, männyllä ja kuusella. Tulosten perusteella koivua kannattaisi tutkia lisää, koska koivu on mm. huonekaluissa ja sisustuksessa yleinen materiaali.

Myös pinnoitteiden kehittämistä kannattaa ehdottomasti jatkaa. Perinteisesti puu yleensä pinnoitetaan, koska se on helpompi puhdistaa ja kestää kulutusta paremmin, lisäksi myös ulkonäköön voidaan vaikuttaa pintakäsittelyllä. Mikrobeja vastustavat pinnoitteet tai puun oman antibakteerisuuden hyödyntäminen yhdistettynä pintakäsittelyyn voisivat laajentaa puun käyttöä vaativissa ympäristöissä.

Puhtauden määritelmää täsmennettävä

Tutkimustulosten pohjalta syntyi myös käsitys, että myös pintojen puhtauden määritelmä kaipaa lisää tutkimusta ja keskustelua siitä, mitä missäkin tilanteessa pinnoilta odotetaan.

Puhtautta voidaan lähestyä kolmesta näkökulmasta: mikrobien määrä pinnalla, mikrobien kasvua edistävän lian määrä pinnalla ja käyttäjän kokemuksen näkökulmasta – onko pinta käyttäjän mielestä puhdas? Nämä eivät ole sama asia ja erityisesti käyttäjien käsitykset voivat vaihdella merkittävästi. Esimerkiksi pinnan värjäytyminen voidaan nähdä ongelma, vaikka se ei välttämättä ole hygieeninen ongelma tai virhe pinnassa tai siivouksen toteutuksessa.

Käytännönläheisenä esimerkkinä patinoituneet puupinnat voidaan nähdä kuluneina tai epähygieenisenä tai vaihtoehtoisesti luonnollisena, normaalin ikääntyneen puupinnan ominaisuutena.

Puu ei päästä tutkijaa helpolla

Puu on haasteellinen tutkimusaihe – myös pintojen ominaisuuksien osalta. Puu on huokoinen ja ominaisuuksiltaan hyvin vaihteleva materiaali, eivätkä tutkimusmenetelmät ole täysin standardoituja tai yksiselitteisen toimivia puupintojen näkökulmasta.

Puhdas Puupinta -hankkeen tulokset tuottivat pienen, mutta tärkeän palasen tietoa puupintojen käytöstä sisätiloissa. On merkittävää, että vaikeasti tutkittavaa asiaa on alettu tutkimaan. Puumateriaalissa on paljon potentiaalia, ja ympäristömme hygienia ja pintojen turvallisuus on ollut erittäin tärkeä aihe kuluneen vuoden aikana.

Hankkeen päärahoittaja on ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelma.