Xamkin talotekniikan laboratoriossa tutkitaan muun muassa puun kosteuspuskurointioinaisuuksia rakentamisessa. Puun kosteuspuskurointiominaisuuksia tutkitaan Xamkin talotekniikan laboratoriossa. Kuva: Manu Eloaho.

Puun kosketus

15.03.2022

Puurakentamisen uusi tuleminen sekä puun käytön myönteiset ympäristövaikutukset lisäävät puun käyttöä. Puu vaikuttaa ympäristöön ja käyttäjiin monilla tavoilla, joiden kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Tuttu ja turvallinen puu houkuttelee koskettamaan ja se voi olla merkittävä ominaisuus tuotteiden käytettävyyden kannalta.

Puun koskettaminen on koettu mielekkääksi ja houkuttelevaksi, kun erilaisten puupintojen kosketettavuutta on tutkittu ja vertailtu muiden materiaalien kosketettavuuteen. Koehenkilöillä toteutetuissa sokkotesteissä pintakäsittelemättömät, luonnolliset ja sileät puupinnat koettiin positiivisemmin tunnekosketuksessa kuin pinnoitetut pinnat.

– Luonnonmateriaalit koetaan yleisesti miellyttäviksi. Puulla on ylivoimaisesti eniten tutkittuja ja todennettuja hyvinvointivaikutuksia – se on luontaisilta ominaisuuksiltaan elvyttävä ja hyvinvointia tukeva materiaali, toteaa puun restoratiivisuutta paljon tutkinut palvelumuotoilija (YAMK) Meri Valta Xamkin Luovien alojen tutkimusyksiköstä.

Puupohjaisten tuotteiden pintaominaisuuksien luonnollisuuden säilyttäminen näyttää olevan ratkaisevan tärkeää positiivisten kosketuskokemusten parantamiseksi ja sitä kautta päätöksentekokäyttäytymisen kannalta.

Miellyttävällä kosketuskokemuksella voidaan parantaa ja vahvistaa tuotteen tunnistettavuutta sekä helpottaa selkeän tuotekuvan vahvistamista. Haptinen eli tuntoaistiin perustuva tieto lisää brändin tunnistettavuutta ja muistettavuutta.

Yritysten puutulevaisuutta kartoitetaan hankeyhteistyöllä

Kuvassa näkyy kädet, jotka osoittavat mäntypuun palan ydinkohtaa.
Puusta-hankkeessa tutkitaan männyn sydänpuun ominaisuuksia kosteuspuskuroinnin ja puhdistettavuuden kannalta. Kuva: Jani Kiviranta.

Puusta hyvinvointi-innovaatioita -hankkeessa (Puusta-hanke) tutkitaan puun vähemmän tunnettuja hyvinvointiominaisuuksia sekä kehitetään tulosten pohjalta uusia puutuotekonsepteja. Hankkeeseen osallistuu Mikkelin kaupungin ja ESSOTEn lisäksi viisi aiheesta kiinnostunutta yritystä: Uni Development Oy, Luomoa Oy, Woodi Oy, Timberwise Oy sekä OiOi Collective Oy.

Timberwise on mukana hankkeessa, koska yritystä kiinnostaa puun hyvinvointivaikutusten tiedostaminen ja niiden tutkiminen – mukaan lukien psyykkiset vaikutukset ja mielikuvat. Yrityksen vastuullisuus- ja kehityspäällikkö Anu Varis on ollut mukana hankkeen puupinnan puhdistettavuustesteissä.

– Meitä kiinnostaa tietenkin myös se, että pystymmekö tämän hankkeen myötä itse – ison puupinnan tuottajana kodeissa ja julkisissa tiloissa – edistämään muiden materiaalien korvautumista puuparketilla, Varis toteaa.

Puulattian lämpöviihtyvyys on yleisesti tiedossa oleva ominaisuus; puulattia tuntuu lämpimämmältä kuin kaakelipinta. Tiedetään, että keraamisen laatan pintalämpötila täytyy olla lähes 3 astetta korkeampi, jotta se tuntuu yhtä lämpimältä kuin puupinta.

– Puupinnan lämpimyyttä voi lisätä myös lämpöenergia, mitä vapautuu sisäilman kosteuden sitoutuessa puuhun, kertoo puun kosteuspuskuroinnista vastaava asiantuntija, talotekniikan insinööri (AMK) Milla Sairanen.

Puu madaltaa kynnystä teknologian hyödyntämiseen

Puupinnan positiivinen kosketuskokemus houkuttelee soveltamaan puuta myös erilaisten koskettamalla ohjattavien laitteiden ja sovellusten materiaalina. Ulkonäöltään ja kosketettavuudeltaan houkuttelevaksi koetuilla puumateriaaleilla voidaan madaltaa teknisten laitteiden lähestyttävyyttä ja käytettävyyttä.

Innovatiivisista älyseinäratkaisuista tunnettu OiOi Collective Oy kiinnostui puun mahdollisuuksista älyseinien kosketuspintana.

– Puuälyseinä houkuttelee koskettamaan, toteaa OiOi:n perustajaosakas Sami Kämppi. – Meille on tärkeää, että älyseinät ovat luonteva osa tilaratkaisuja ja puu materiaalina kiinnostaa meitä tästä näkökulmasta.

– Puulla on lukuisia ominaisuuksia, jotka tekevät siitä vetovoimaisen: puun tuoksu, sen kosketus, akustiikka… kaikki nämä luovat omanlaistaan tunnelmaa,  Kämppi listaa.

Puupinnan puhdistamiseen uusia konsteja

Pitkän linjan kalustevalmistaja Woodi Oy:lle puukalusteiden terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat olleet tärkeä osa tuoteominaisuuksia. Woodin päämateriaali on luja ja kestävä koivu. Puun hyvinvointivaikutukset tuovat yritykselle kilpailuetua – mutta terveyden edistämisellä on myös aivan oma itseisarvonsa.

– Tavoitteena meillä on saada konkreettisia tutkimustuloksia puun hyvinvointivaikutuksista – sekä olla omalta osaltamme mukana lisäämässä puun hyvinvointivaikutusten näkyvyyttä, toteaa yrityksen toimitusjohtaja Mika Rissanen.

Kalusteiden puisten kosketuspintojen miellyttävyyttä voidaan tehostaa vähentämällä puun pintakäsittelyä, mikä taas aiheuttaa ongelmia puhdistettavuuden kannalta. Puusta-hankkeessa on toteutettu laaja pintakäsittelemättömän puupinnan puhdistettavuustesti.

– Eri puulajien ja -laatujen puhdistettavuutta testaamalla ymmärretään likaantumisen mekanismia paremmin ja voidaan kehittää erityisesti puulle soveltuvia puhdistusmenetelmiä, toteaa puhdistustesteistä vastaava asiantuntija, puutekniikan insinööri (AMK) Kai Möller Mikpolis -tutkimusyksiköstä.

Puusta hyvinvointi-innovaatioita -hankkeessa (xamk.fi/puusta) tehdään puun hyvinvointiominaisuuksia näkyviksi ja ymmärrettäviksi. Hankkeessa tehtävän tutkimus- ja kehittämistyön avulla lisätään osaamista puun mahdollisuuksista hyvinvointia edistävänä ja terveyttä tukevana materiaalina.

Hankkeen päärahoittaja on Etelä-Savon maakuntaliitto ja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Muita rahoittajia ovat Mikkelin kaupunki, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Luomoa Oy, Woodi Oy, Uni Development Oy, OiOi Collective Oy, Timberwise Oy

Kirjoittaneet Matti Kilpiäinen, Jani Kiviranta, Kai Möller, Milla Sairanen ja Meri Valta

Kilpiäinen työskentelee projektipäällikkönä ja Sairanen talotekniikan asiantuntijana Metsä, ympäristö ja energia -vahvuusalalla, Möller puutekniikan asiantuntijana Mikpolis-tutkimusyksikössä ja Valta muotoilun asiantuntijana Luovien alojen tutkimusyksikössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Kiviranta työskentelee viestinnän asiantuntijana Hoop Oy:ssä.