Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamassa BioGrowth-hankkeessa tuotettiin alkusuunnitelmat Xamkin puurakentamisen laboratoriolle. Kuva: Tietoa Oy

Teollisen puurakentamisen foorumi loi intoa yhteistyölle

07.12.2020

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kuitulaboratorio toteutti Savonlinnan teknologiapuistossa 18.11.2020 teollisen puurakentamisen asiantuntijafoorumin. Päätavoitteena oli tiedottaa Xamkin puurakentamiseen samoin kuin laajemmin rakennustekniikkaan liittyvän koulutuksen tarjoamista yhteistyömahdollisuuksista alan yrityksille.

Tilaisuudessa kuultiin alalla merkittävästi kasvavan Puurakentajat Group Oy:n johdon katsaus alan kehitykseen. Tärkeät katsaukset alan kehitykseen ja yhteistyömahdollisuuksiin kuultiin myös Etelä-Savon maakuntaliitolta, Luonnonvarakeskukselta ja Savonlinnan kaupungilta.

Puurakentamisen kolmas aalto

Rakennusteollisuus on kehittynyt erilaisina aaltoina Suomessa. 1970-luvulla alkoi teollisen betonielementtirakentamisen buumi, ja betonirakentaminen onkin edelleen vallitseva tapa rakentaa Suomessa.

Ilmastonmuutos, julkisen rakentamisen hiilijalanjäljen pienentäminen sekä tarve lisätä hiilen sidontaa myös rakentamisessa luo suurta kasvunpainetta teolliselle puurakentamiselle. Julkisessa rakentamisessa puurakentamisen osuus on tällä hetkellä noin neljä prosenttia, ja osuuden ennustetaan moninkertaistuvan lähivuosina.

Yritys–oppilaitos-yhteistyö menestyksen avain

Puurakentajat Oy:n toimitusjohtaja Mikko Laine sekä hallituksen puheenjohtaja Mikke Suuronen korostivat tilaisuudessa oppilaitosyhteistyön tärkeyttä alan tulevassa kehityksessä. Yhteistyöllä yritykset saavat kosketuspintaa alan tutkimukseen, kehitykseen ja koulutukseen, mikä on ensiarvoisen tärkeää yhtiön oman kehityksen ja kilpailukyvyn kannalta. Vuoropuhelua tarvitaan myös yhteiskunnallista keskustelua varten – kuinka Suomi menestyy jatkossa ja miten toimimme vastuullisesti tulevaisuudessa.

– Alan kehitysnäkymät ovat huikeat, meillä on mahdollisuus uusiin innovaatioihin ja standardeihin rakentamisessa. Uudet innovaatiot ja uusi ajattelu päätöksenteossa ovat tässä avainasemassa, korosti toimitusjohtaja Laine foorumissa.

– Uskomme että Puurakentamisen koulutusohjelma nostaa maakunnan vetovoimaa, osaamista ja luo alueelle työpaikkoja ja taloudellista toimeliaisuutta, Laine jatkoi.

Rakennusklusterin innovaatiot tärkeitä Xamkille

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja, kouluneuvos Jyrki Koivikko toi tilaisuudessa esille Xamkin vahvan ja edelleen vahvistuvan roolin myös rakennusklusterin osaamisen kasvattajana.

– Vähähiilinen rakentaminen – jossa puuraaka-aineen tehokas hyödyntäminen on tärkeässä roolissa – tulee useiden ennusteiden mukaan olemaan yksi Suomen talouden kasvuala tällä vuosikymmenellä. Myös betonituotteita on uudistettava ja Xamk panostaa myös betonitutkimukseen ja kehitykseen, erityisesti Kymenlaaksossa. Uskomme, että näillä aloilla saamme kasvavaa jalansijaa myös kansainvälisissä tutkimus- ja innovaatioverkostoissa, Xamkin hallituksen puheenjohtaja Koivikko linjasi foorumissa.

Tilaisuuden lopuksi keskusteltiin teollisen puurakentamisen liiketoiminta- ja työllisyysnäkymistä. Teolliseen puurakentamiseen erikoistuneiden yritysten määrä Suomessa on vielä aika pieni, mutta maassa on vahva ja vahvistuva CLT ja LVL/Kertopuutuotteiden valmistusverkosto. Insinööripuutuotteiden viennille nähtiin kasvavia mahdollisuuksia mm. Aasian maihin. Koko toimialan prosesseja ja tuotteita on kehitettävä kuitenkin merkittävästi.

Rakentamisessa tarvittavien modulituotteiden laatuvalmistajia tarvitaan Suomeen lisää ja oman suunnittelukapasiteetin lisääminen teollisen puurakentamisen toimittajille on tärkeää. Mielenkiintoisia tulevaisuuden mahdollisuuksia tarjoaa alueellisesti myös Venäjän kasvava CLT-tuotanto.

Tilaisuudessa tutustuttiin Savonlinnaan suunnitteilla olevan puu- ja hybridirakentamisen laboratorion tilanteeseen ja suunnitelmiin. Yritysedustajat totesivat, että alalla on paljon ja jatkuvasti testattavaa ja että yhteistyö laboratorion kanssa on kiinnostava mahdollisuus. Alalla on paljon tutkimus- ja testaustarpeita monellakin taholla.

Esimerkiksi puurakenteiden jännevälin kasvattaminen mahdollistaa nykyistä muunneltavien tilojen rakentamisen. Alan standardit ovat kehittymättömät ja sekä laadukkaan että kustannustehokkaan rakentamisen osalta tuleva vuosikymmen tuleekin olemaan alalla erittäin merkittävä.

Myös Xamkin alan opetus korosti hyvän toimintaympäristön merkitystä yritysyhteistyölle ja opetuksen laadulle.

Kirjoittanut Lasse Pulkkinen

Kirjoittaja työskentelee tutkimusjohtajana metsän, ympäristön ja energian vahvuusalalla Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.