Kyselytutkimus voi tavoittaa laajan vastaajajoukon

Tutkimuksen teko voi joskus olla hankalaa hektisessä nykymaailmassa. Erityisesti selvitykset, joissa on tarkoituksena kerätä tietoa laajalta joukolta ihmisiä tai yrityksiä, voivat olla vaikeita toteuttaa vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Verkossa toteutettavat kyselytutkimukset ovat hyvä keino saavuttaa suuria vastaajamääriä, mikäli ne on toteutettu hyvin.

Kyselytutkimukset ja haastattelut ovat hyvä tutkimusmetodi, jolla voi kerätä asiantuntevaa, empiiristä tietoa alan osaajilta

Voi kuitenkin olla hankala tavoittaa riittävän suuria vastaajajoukkoja, sillä potentiaalisilla osallistujilla voi olla paljon muitakin kiireitä. Lisäksi tutkimukseen osallistuminen ei välttämättä tarjoa osallistujalleen riittävää hyötyä, jollei vastaaja ole kiinnostunut tutkimuksen tuloksista ja muiden alalla toimivien antamista vastauksista.

Tällöin motivaatiota osallistua tutkimukseen ja tehdä ns. ylimääräistä työtä ei välttämättä löydy. Tämä on harmillista, sillä kyselytutkimuksen tulosten laatu on pitkälti riippuvainen vastausten määrästä ja laadusta. Sellaisen kyselytutkimuksen tulokset, johon ei ole saatu montaa vastausta, eivät ole helposti yleistettävissä.

Sähköposti käyttökelpoinen keino

Sähköpostitse vastaanottajajoukolle suoraan lähetettävä kysely on hyvä keino tavoittaa laaja osallistujamäärä. Kyselyn voi myös linkittää suoraan esimerkiksi hankkeen verkkosivuille, mutta tällöin on riskinä se, että tarpeeksi suuri osallistujajoukko ei löydä kyselyä sen voimassaoloaikana.

Sähköpostiosoitteiden kerääminen on toki työlästä, mahdollisesti jopa aikaa vievin osa kyselytutkimuksen toteuttamisesta, mutta suorat sähköpostit ovat kuitenkin varmin tapa saada vastaajia. Lisäksi tutkimuksen tekijä voi käyttää mahdollisia omia verkostojaan ja kontaktejaan saavuttaakseen laajemman vastaajajoukon ja muistuttaakseen kyselyyn vastaamisesta.

Saateteksti ja kesto vaikuttavat

Kyselytutkimusta tehdessä ei kuitenkaan riitä se, että vastaanottajajoukon saa tavoitettua sähköpostitse. Tärkeää on myös saada vastaanottajat vastaamaan kyselyyn. Kyselyaktiivisuuteen vaikuttavat esimerkiksi kyselyn saatetekstin sisältö sekä kyselyn kesto.

Saatetekstissä on hyvä käydä ilmi kyselyn sisältö, tutkimuksen tarkoitus ja tekijät, sekä syy sille, miksi vastaanottaja on kutsuttu osallistumaan kyselyyn.

Lisäksi on tärkeää, että saatetekstissä kerrotaan, miten kyselyyn vastataan sekä se, kuinka kauan vastaaminen kestää. Kyselyn tekijän kannattaa harkita kyselyn muokkaamista, mikäli vastaamiseen menee enemmän kuin 10-15 minuuttia aikaa. Liian pitkä kesto saattaa karkottaa osallistujia.

Selkeys on valttia

Kyselyaktiivisuuteen vaikuttaa myös kyselyn ulkonäkö ja rakenne. Mikäli lomake vaikuttaa epäselvältä tai liian monimutkaiselta, osallistuja saattaa jättää kyselyn kesken. Yhdelle sivulle ei kannata laittaa liikaa tekstiä tai kysymyksiä. Kyselypohjan toimivuus on hyvä testata ennen kyselyn lähettämistä, jotta eri polut ja vastausvaihtoehdot varmasti toimivat.

On hyvä myös olla tarkkana siitä, että kyselyssä käytettävä termistö on myös vastaanottajalle ymmärrettävää ja että mahdolliset epäselvät käsitteet on selitetty auki kyselyn tekstiosioissa. Verkosta löytyy useita työkaluja kyselytutkimusten tekemiseen, kuten Google Forms, Surveypal, Webropol tai SurveyMonkey. Näiden avulla kyselyiden luominen, lähettäminen ja analysointi on tehty helpoksi.

Tarpeeksi vastausaikaa

Kun kysely on lähetetty vastaanottajille, kannattaa heille antaa tarpeeksi aikaa vastaamiseen.

Parasta olisi, jos kyselyn voisi pitää auki useamman viikon. Mikäli kysely on auki pidemmän aikaa, kannattaa tietyin väliajoin lähettää muistutusviesti niille vastaanottajille, jotka eivät vielä ole vastanneet. Muistutusviestejä ei kuitenkaan kannata lähettää liian usein eikä liian lyhyin väliajoin.

Kun vastausaika on päättynyt, voidaan kysely sulkea ja tulosten analysointi aloittaa.