Kuvassa pöytä, jolla läppäri ja vesilasi. Pöydän ääressä istuvalla on näkymä ikkunasta ulos maalaismaisemaan. Kuva: Eli Sommer, Pexels.

Kohti Kymenlaakson älykkäitä kulttuurikyliä

02.06.2021

Pandemiatilanne laittoi elämisen ja asumisen arvoja uusiksi. Teknologisoituneessa maailmassa koetaan sekä suurta yhtenäisyyttä ja yhteyttä että erillisyyttä ja yksinäisyyttä. Monilla työ ei enää ole paikkasidonnaista.

Vauhdilla muuttuva maailma saa ihmisen etsimään merkityksiä ja merkityksellisyyksiä. Kulttuurin ja taiteen voima hyvinvoinnin edistämisessä ja osallisuuden kokemuksissa on vahvassa kasvussa. Miten auttaa maaseudun pieniä kyliä tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin sekä sopeutumaan haasteisiin?

Näiden teemojen pohjalta kumpuaa tarve kehittää Kymenlaakson kyläalueita kohti houkutteleviksi asumisen ja työnteon paikoiksi. Työtä tehdään Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Luovien alojen tutkimusyksikön toteuttamassa ja Maaseuturahaston rahoittamassa Älykkäät kulttuurikylät – hankkeessa 2021–2022. Hanke pyrkii elinvoimaistuttamaan kyliä etätyön, innovaatioiden ja kulttuurihyvinvoinnin konteksteissa. Mukana ovat esimerkiksi omaleimaiset ja monipuolisten mahdollisuuksien Tirva, Sippola ja  Ankkapurhan kulttuuripuiston alue.

Muuttuvassa maailmassa

Uusia kehittymisen mahdollisuuksia tuovat etätyön lisääntyminen, teknologian mahdollisuudet, asumisen uudet arvot kuten tila ja turvallisuus, luovan talouden kasvu ja uudet ansaintamahdollisuudet. Lisäksi trendeinä ovat hyvinvointiin panostaminen ja merkityksellisen elämän etsintä.

Haasteita monille seutukunnille tuovat elinkeinorakenteen muutokset, ikääntyvä väestö, muuttotappion myötä tyhjentyvät alueet ja tyhjilleen jäävät rakennukset sekä osaajapula. Moni entinen koulu ja kunnantalo on rakennuksena aivan käyttökelpoinen, mutta käyttäjät puuttuvat tai uutta käyttötarkoitusta ei löydy. Ja jos ei ole käyttöä, ei korjausrakentamiseen investoida.

Kaupungistuminen jatkuu, mutta monipaikka-asuminen lisääntyy, ja digitalisaatio tukee pitkiäkin etäisyyksiä. (Kuntaliitto 2020, 39).

Entä miten koronapandemia vaikuttaa pitkään jatkuneeseen kaupungistumisen trendiin? Viitteitä on muutosta pois suurista kaupungeista ja suurempien asuntojen tarpeesta, mutta muutos ei välttämättä ole pysyvä. Kuntaliiton raportissa (2020) todetaan, että suurten kaupunkien vetovoima saattaa vähentyä, seutukaupunkien taas kasvaa. Kehyskuntien menestyksessä maine on keskeinen. Pienissä kunnissa puutteelliset resurssit saattavat haitata kehittämistä ja asukkaiden tarpeisiin vastaamista (esim. joukkoliikenne, palvelut). Uhkana on eriarvoisuus kaupungin ja maaseudun välillä. (Kuntaliitto 2020, 38–39)

Toimenpiteitä muutoksiin reagoimiseksi on esimerkiksi etätyön tukeminen ja työtapojen kehittäminen, kaavoitus, digitaitojen edistäminen, asukkaiden osallistumisen mahdollisuuksien lisääminen, toisilta oppiminen sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen älykkäillä ratkaisuilla (Kuntaliitto 2020, 40). Hankkeen toimia suunnitellaan tutkitun tiedon pohjalta ja siihen peilaten.

Mikä on älykäs kulttuurikylä?

Piirroskuva taivaalla ikäänkuin pienellä planeetanpuolikkaalla sijaitsevista taloista.
Xamkin opiskelija Susanne Paavilainen suunnitteli Älykkäät kulttuurikylät -hankkeelle tunnuskuvan.

Älykkään kaupungin voi määritellä kaupungiksi, joka hyödyntää dataa ja teknologisia ratkaisuita esimerkiksi palveluiden ja liikenteen kehittämiseksi sekä päästöjen vähentämiseksi ja rakentamisen ratkaisuihin (European Commission). Smart Village Network määritelmässä älykäs kylä kehittää strategisia ja yhteisölähtöisiä, kylän resursseihin ja mahdollisuuksiin perustuvia lähestymistapoja teknologiaa hyödyntäen sekä toimii ja innovoi kestävän kehityksen edistämiseksi (Smart Village Network 2019).

Tämä hanke tuo sopeutumisen keinoihin mukaan kulttuurin. Kulttuuri nähdään sekä sen laajassa että suppeassa määritelmässä. Kulttuuria on kaikki inhimillinen toiminta ja tekemisen tapa, kuten rakennuksen ulkoasu, pullareseptit ja harrastustoiminta. Kulttuuri on myös taidenäyttelyt, seinämaalaukset, kesäteatterit tai vaikkapa ikäihmisille järjestetty konsertti.

Kulttuuri tekee elämästä merkityksellistä, se herättää sekä suuria tunteita että arkista iloa, antaa mahdollisuuksia toteuttaa itseään, osallistua ja ylläpitää sosiaalisia suhteita. Kulttuuri- ja taideala myös työllistää ihmisiä ja luovissa aloissa on suuri kasvupotentiaali. Älykäs kulttuurikylä pyrkii tuomaan kulttuurin vahvemmin osaksi asukkaiden arkea, edistämään luovaa taloutta elinvoimatekijänä sekä vahvistamaan oman kylän kulttuuria vahvuutena ja vetovoimana. Nämä säteilevät myös ulospäin uusia asukkaita ja kävijöitä houkutellen.

Yhdessä kohti tavoitetta

Kuvassa iloisia ihmisiä yhdessä, osa halaa toisiaan.
Kuva: Aksar Abayev, Pexels.

Hankkeessa toimitaan kylien tarpeista käsin. Ihmiset kutsutaan mukaan kehittämään tulevaisuuden älykästä kulttuurikylää. Tutustutaan kyliin, niiden miljöisiin ja asukkaisiin sekä kartoitetaan resurssit. Selvitetään yhdessä, mitkä ovat juuri tämän kylän vahvuudet, mistä sen identiteetti koostuu? Millaisia elinkeinoja, yrittäjyyttä, tapahtumia, tyhjillään olevia rakennuksia on?

Tämän jälkeen mietitään kehittämiskohteita. Mihin vetoapua kaivataan ja millaista tulevaisuutta toivotaan? Onko tehty elinvoimaa lisääviä investointeja, kuten asennettu valokuitua, kunnostettu kylätaloja tai tehty yhteisöllisiä taideprojekteja? Kokeillaan ja kehitetään yhdessä, jotta kylät pysyvät elinvoimaisina ja saavat uutta virtaa. Vetovoiman lisäksi yhtä tärkeää on pitovoima. Kehittämistyön tuloksena luodaan elinvoimaa lisäävä toimintamalli ja Älykkään kulttuurikylän konsepti.

Mielikuvien muutos

Kylissä on valtavasti osaamista ja yrittäjyyttä, tekemistä vapaa-ajalle ja kohteita virkistäytymiseen, viihtyisiä ympäristöjä asumiseen sekä uutta potentiaalia. Näitä pyritään nostamaan esiin ja viestimään sekä alueellisesti että valtakunnallisesti ja myös matkailijoita ajatellen. On muutettava mielikuvaa kylistä uinuvina ja taantuvina alueina.

Ennen kaikkea halutaan nostaa kylien ja ihmisten tarinat esiin. Tarinat auttavat luomaan yhteisöllisyyttä ja sidettä omaan asuinpaikkaan. Ne muualla asuvia muodostamaan mielikuvia ja samaistumaan johonkin kohteeseen. Paikkaa ei melkeinpä ole ihmiselle olemassa, jos siitä ei ole mitään mielikuvaa.

Hankkeessa autetaan alueita kehittymään entistä houkuttelevimmiksi asumisen ja työnteon paikoiksi sekä tuomaan kulttuuria hyvinvoinnin tueksi. Kylät pääsevät mukaan kokeilemaan ja testaamaan erilaisia toimintoja ja saavat käyttöönsä toimintamallin, joiden avulla kehittyä kohti älykästä kulttuurikylää. Tarkempi Älykkään kulttuurikylän konsepti kehitellään hankkeessa.

Lähdetkö mukaan luomaan uutta elämisen asennetta?

Älykkäät kulttuurikylät -hanketta rahoittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Lisätietoja hankkeesta tästä linkistä. 

Lähteet

European Commission. s.a. Smart cities. Verkkosivu. Saatavissa: https://ec.europa.eu/info/eu-regional-and-urban-development/topics/cities-and-urban-development/city-initiatives/smart-cities_en#what-are-smart-cities [viitattu 5.5.2021].

Kuntaliitto. 2020. Korona ja tulevaisuuden kunnat – käännekohtia ja käänteentekijöitä. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Korona%20ja%20tulevaisuuden%20kunnat%20%E2%80%93%20k%C3%A4%C3%A4nnekohtia%20ja%20k%C3%A4%C3%A4nteentekij%C3%B6it%C3%A4.pdf [viitattu 5.5.2021].

Smart Village Network. 2019. Smart Village Network Declaration. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.smart-village-network.eu/ [viitattu 5.5.2021].

Kirjoittanut Laura Lehtinen

Kirjoittaja työskentelee projektipäällikkönä Älykkäät kulttuurikylät hankkeessa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Luovien alojen tutkimusyksikössä.