Palvelumuotoilu osaksi kansainvälistä opetustarjontaa

Sysäys kansainvälisen palvelumuotoilun opetuksen suunnitteluun lähti interaktiivisen peliseinän esittelytilaisuudesta hankekumppaneille. Keväällä 2021 toteutettiin useista moduuleista koostuva koulutus. Yksi opetusmoduuleista rakentui palvelumuotoilun teemojen ympärille. Tässä artikkelissa kerromme, kuinka opetuksen suunnittelu eteni, ja mitä opimme siitä tulevaisuutta ajatellen.

Suunnittelun alussa opetusmoduulin opintopisteitä vastaavasta laajuudesta ei ollut tietoa. Tämän vuoksi arvioimme, kuinka paljon aikaa opiskelijat käyttävät ryhmässä tehtävään oppimistehtävään kontaktiopetuksen lisäksi. Oppimistehtävässä sovellettaisiin käytäntöön opetettuja prosesseja, menetelmiä ja työkaluja.

Opetuksen sisällöllinen runko rakentui palvelumuotoilun perusteemoista: käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta, käyttäjätutkimuksesta, sen tulosten konkretisoinnista ja idean kehittämisestä löydösten pohjalta.

Kurssitarjonta oli suunnattu erityisesti muodin 3. vuosikurssin opiskelijoille. Kansainvälisen ProDesign Schoolin opetustarjonnan kokonaissuunnittelusta ja tuottamisesta vastasivat Saint Petersburg State University In Tecnhology and Designin (SUITD) Liubov Dzhikija ja Ekaterina Prozorova. Yhteinen, ennalta laadittu aikataulu ohjasi opetusmoduulien suunnittelua.

Kurssin tehtävänantoon saimme vapaat kädet, joten ideoimme sen pohtien ajankohtaisia tapahtumia ja opiskelijoiden mahdollisia kiinnostuksen kohteita. Tehtävänannoksi valikoitui oheistapahtuman suunnittelu osaksi perinteikästä Amiraliteetin Neula -muotitapahtumaa.

Oheistapahtuman kohderyhmä ja suunnittelun lähtökohta olivat 15-vuotiaat sekä heidän tarpeensa ja toiveensa. Tämä kohderyhmä valittiin peliseinä-prosessin hyvien kokemusten pohjalta. Etäopetuksen tueksi tarvittiin jokin alusta työskentelylle, ja koska olimme aiemmin hyödyntäneet Googlen työkaluja, valitsimme alustan helppokäyttöisyyden ja visuaalisuuden vuoksi Jamboardin.

Suunnittelusta toteutukseen

Ensimmäisellä opetuskerralle valmistelimme luennon, jossa kerroimme palvelumuotoilusta hyvin yleisellä tasolla, esittelimme peliseinän palvelumuotoiluprosessin sekä annoimme tehtävän opiskelijoille.

Toinen luento käsitteli sidosryhmäyhteistyötä ja sosiaalisia rooleja, ja siitä vastasi hankkeen projektipäällikkö Heini Haapaniemi. Kolmannella tapaamiskerralla keskityimme käyttäjätutkimuksen menetelmiin.

Neljäs opetuskerta varattiin niiden menetelmien esittelyyn, joilla opiskelijat voivat kuvata sekä käyttäjäymmärryksen kiteytystä (esimerkiksi design driverit) että omaa ideaa oheistapahtumasta loppuesityksessä. Viimeisellä kerralla kuultiin loppuesitykset sekä annettiin ja saatiin palautetta.

Kurssin viisi luentosessiota järjestettiin Zoom-verkkopalvelussa. Luennot olivat kestoltaan 1,5 tuntia ja ne pidettiin englanniksi. Pietarissa opiskelijat osallistuivat sekä kodeistaan että yhteisestä luokkatilasta, jossa paikan päällä oli myös koulutuskokonaisuutta koordinoinut apulaisprofessori Ekaterina Prozorova. Hän tulkkasi luento-osuutemme sekä opiskelijoiden puheenvuoroja ja esityksiä.

Opiskelijatiimit esittäytyivät, ideoivat tehtäviä ja laativat loppuesitykset ja arvioinnit yhteistyöskentelyalusta Jamboardin kalvoille. Alusta oli heille uusi ja oli ilahduttavaa, kuinka monipuolisesti opiskelijat alkoivat käyttää sitä ilman tarkempia ohjeistuksia.

Tehtävien etenemistä seurattiin Jamboardista luentokertojen välillä. Kalvot olivat koko ajan kaikkien opiskelijoiden ja luennoitsijoiden nähtävillä, mikä mahdollisti nopean ja avoimen palautteen antamisen sekä toisten ideoista inspiroitumisen.

Luento-osioiden lisäksi opiskelijat pääsivät opetuksemme aikana tekemään ryhmätöitä. Koska osa opiskelijoista oli luokassa ja osa kodeissaan, aiheutti tämä hieman haasteita Zoomin pienryhmähuoneisiin siirtymisessä. Hybriditoteutusta sujuvampaa olisi, jos kaikki olisivat joko etänä tai läsnä.

Opiskelijat keräsivät kohderyhmän edustajilta käyttäjäymmärrystä monipuolisesti ja ideoivat muotiin, sisustamiseen ja kansainvälisyyteen liittyviä tapahtumia. Tiimien loppuesityksissä kuultiin viisi erilaista ehdotusta oheistapahtumista sekä uusia tapoja kerätä käyttäjäymmärrystä nuorelta kohderyhmältä.

Mitä opimme?

Hybriditoteutus mahdollistaa toteutukset ylipäätään pandemia-aikana ja se on saavutettavuuden näkökulmasta hyvä ratkaisu. Vaikka Jamboardissa näki ryhmien ideoita ja ajatuksia tehtävän edistämiseksi, oli silti haastavaa seurata, millä tavalla he työskentelivät luentojen ulkopuolella.

Koska englanti oli jossain määrin haaste, oli hyvä huomata, että Jamboard työskentelyalustana toimi hyvin myös tutustumisessa. Jokainen opiskelija esittäytyi sekä kirjallisesti että kuvien avulla yhdessä oman tiiminsä kanssa. Esittäytymiset olivat innostavaa luettavaa, sillä opiskelijat kuvasivat niissä isosti unelmiaan ja kertoivat kunnianhimoisia tavoitteitaan työelämän suhteen.

Tulkkaus vie yllättävän paljon aikaa. Luennot, puheen tauottaminen sekä tehtävät tulee suunnitella nämä seikat huomioiden. Ensimmäisen luentokerran opit taskussa osasimme mukauttaa suunnitelmaamme paremmin aikataulua vastaavaksi. Opetuksen suunnittelun ja toteutuksen näkökulmasta osana hanketta toteutettu opetusmoduuli vaati kokeilevaa ja spontaania asennetta myös meiltä opettajilta.

Opiskelijat keräsivät käyttäjäymmärrystä monin tavoin ja tarttuivat hyvin ohjeistuksiimme. He myös esittelivät meille uuden tavan tutkia ja saada tietoa kohderyhmästä: TikTok toimii hyvänä alustana havainnoida verkkoetnografian keinoin. Havainnoinnin lisäksi opiskelijat toteuttivat TikTokissa haasteita, joihin kohderyhmäläiset osallistuivat.

Tämä on kaivattua ja raikasta uutta ajattelua, josta ammennamme myös hankkeemme toimintaan!