Kuvassa koira nojaa päätään läppärin näppäimistölle ja katsoo anovasti. Oman vuorokausirytmin tunnistaminen auttaa jaksamaan paremmin myös etätöissä. Kuva: Pixabay.

Tuunaa etätöitäsi vuorokausirytmisi avulla!

02.06.2021

Meistä jokaisella on oma vuorokausirytmi, joka vaikuttaa energiatasoihimme päivän aikana. Työelämässä energiatasot vaikuttavat myös tuottavuuteen, koska emme yleensä voi olla tehokkaimmillamme koko työvuoroa putkeen. Etätyö on tuonut monelle joustavuutta työpäivän järjestelyihin. Oman vuorokausirytmin selvittäminen voi ohjata antoisalla tavalla myös etätyöläisen päiviä.

Kuvassa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 logo (keltainen ympyrä, jossa mustalla teksti: Tutkitun tiedon teemavuosi, valkoisella vuosiluku 2021.Monilla työntekijöillä koronapandemian aiheuttama etätyöjakso on kestänyt jo yli vuoden, eikä loppua ole välttämättä vielä näkyvissä. Tämä suuri ihmiskoe on haastanut työnteon arkea monin tavoin.

Joillekin etätyö on voinut tuoda rauhallisemmat työolot ja paremmat mahdollisuudet syventyä työtehtäviin. Toiset nauttivat siitä, että voivat järjestellä työpäivänsä joustavammin. Jotkut puolestaan kamppailevat etätyön ja arjen yhteensovittamisen kanssa. Kokemuksia on yhtä monta kuin etätyöntekijöitäkin.

Etätyöt vaikuttavat työhyvinvointiin vaihtelevasti

Tuore tutkimus on osoittanut, että työn joustavuus ja mahdollisuus vaikuttaa työn tekemisen tapaan vahvistaa hyvinvointia. Jos työntekijällä on mahdollisuus itseohjautuvuuteen, hän kokee todennäköisesti vahvempaa työn imua ja vähemmän työuupumusta. (Martela, Hakanen, Hoang & Vuori 2021.)

Kun itseohjautuvuutta tarkastellaan erityisesti yksilön näkökulmasta, etätyöt antavat siihen uudenlaisia mahdollisuuksia. Monet etätyöhön tottumattomatkin organisaatiot ovat huomanneet, että useimmat työtehtävät voivat hoitua paikasta riippumatta.

Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan etä- ja läsnätyöntekijöiden kokema työn imu lisääntyi loppuvuodesta 2019 kesään 2020 asti, mutta työhyvinvointi kääntyi kuitenkin laskuun koronapandemian aikana. Loppuvuodesta 2020 erityisesti läsnätyötä tekevien kokema työn imu laski ja työuupumus lisääntyi. (Hakanen, Kaltiainen & Hirvonen 2021.)

Etätyöntekijöillä lisääntyi sen sijaan työssä tylsistyminen kesän kynnyksellä 2020, mutta sen jälkeen tylsistymisen kasvu on ollut lievempää. Tutkimuksessa havaittiin myös, että varsinkin yksinasuvien työhyvinvointi on heikentynyt pandemian aikana. (Hakanen, Kaltiainen & Hirvonen 2021.)

Firstbeatin mittaustietokannan mukaan korona-aikana palautumisen ja unen määrä on lisääntynyt vuorokaudessa, mikä johtuu suurelta osalta pidentyneestä aamu-unesta. Toisaalta heidän mittausten mukaan työajalla tapahtuva palautuminen ei ole lisääntynyt, ja liikunnan määrä on jossain määrin vähentynyt. Kyselyihin vastanneet kokevat hyvinvointinsa kuitenkin pysyneen ennallaan. (Firstbeat 2020.)

Työn tuunaaminen lisää työhyvinvointia

Active Life Labin CARVE-hankkeessa on kehitetty yrityksissä energiatasoihin perustuvia työn tuunaamisen menetelmiä. Työn tuunaamisessa on kyse siitä, että työntekijä itse pienillä teoilla muokkaa työtänsä tai työympäristöänsä itselleen miellyttävämmäksi.

Energiatasot huomioiden työn tuunaus on sitä, että työntekijä käyttää työajan joustoja tai työn tauottamista huomioidakseen oman vuorokausirytminsä. Jos vain mahdollista, niin esimerkiksi aamuvirkku voi hyvin aloittaa työpäivänsä jo aiemmin, kun taas iltavirkun kannattaa aloittaa ehkä vasta myöhemmin. Aamuvirkulle saattaa kuitenkin tulla iltapäiväväsymys, niin silloin kannattaa tehdä jotain mikä piristää, kuten käydä ulkoilemassa. Joillekin voivat myös toimia 10-20 minuutin tehotorkut.

Vuorokausirytmit vaikuttavat myös työn tuottavuuteen eri päivänaikoihin. Keskimäärin aamuvirkut ovat tehokkaimmillaan klo 8-12, päivävirkut klo 10-14, ja iltavirkut klo 12-16. Nämä ajat kannattaa varata päivän haastavimmille tehtäville. Muina ajankohtina voit tehdä esimerkiksi valmistelevia tai suunnittelevia tehtäviä. ”Väärään aikaan” ja väsyneenä työskentely ei ole yleensä tuottavaa työntekoa. Esimerkki eri työtehtävien jaksottamisesta keskivertorytmiselle näkyy kuvassa 1.

Kuvassa esitetään, miten keskivertorytmisen työntekijän päivä etenee. Esimerkiksi aamulla on hyvä tehdä valmistelutöitä, päivällä keskittymistä vaativia ja illemmalla vuorovaikutukseen liittyviä tehtäviä.
Kuva 1.Esimerkki työpäivän jaksottamisesta keskivertorytmisellä. Kuva: CARVE-hanke.

CARVE-hankkeen tuloksista voidaan nähdä, kuinka etätyöt ovat mahdollistaneet työn tuunaamista varsinkin energiatasojen, aikataulujen ja työtehtävien osalta (kuva 2). Vuorovaikutuksen tuunaus on kuitenkin vaikeutunut, koska työkavereita nähdään harvemmin. Tästäkin huolimatta hankkeessa noin puolen vuoden pituisten yritysprosessien aikana etätyöntekijöiden vireystila, mieliala ja suorituskyky ovat parantuneet, sekä koettu stressi on vähentynyt.

Kaavio osoittaa, miten työn tuunaamisella on ollut positiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin.
Kuva 2. CARVE-hankkeessa on saatu edistettyä työn tuunaamista etätyöläisillä. Tällä on ollut positiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin. Kuva: CARVE-hanke.

Vinkit työn tuunaamiseen etätyöläiselle

– Oman vuorokausirytmisi voit testata esimerkiksi täällä YLE:n verkkosivuilla (linkki avautuu uuteen välilehteen)
– Aloita työpäiväsi oman rytmisi mukaisesti silloin kun tunnet itsesi heränneeksi
– Tee keskittymistä vaativat tehtävät silloin kun on rauhallista ja tunnet itsesi virkeäksi
– Tauota töitä, sekä vaihda työasentoja tai työpistettä aika ajoin
– Lopeta työpäiväsi oman rytmisi mukaisesti, ja erota selkeästi työ- ja vapaa-aika toisistaan
– Etätöissäkin työpäivä kannattaa aloittaa ja lopettaa ”työmatkalla”, että saisit luonnonvaloa ja raikasta ilmaa.

 

CARVE – Työn tuottavuuden parantaminen yksilölliseen vuorokausirytmiin ja rauhoittumishetkiin perustuvalla työn tuunaamisella -hankkeen tavoitteena on edistää työhyvinvointia kokonaisvaltaisesti yksilö- ja organisaatiotasolla. Yksilötasolla työntekijöitä opastetaan mm. uudenlaiseen työn tuunaamiseen, mikä perustuu oman henkilökohtaisen vuorokausirytmin optimoimiseen.

Hanke toteutetaan 1.6.2019-30.9.2021 kansainvälisenä yhteistyönä belgialaisen KU Leuven yliopiston ja bulgarialaisen Idein Ltd. -tutkimuskeskuksen kanssa. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto. Lisätietoja hankkeen nettisivuilta tästä linkistä.

Lähteet:

Firstbeat. 2020. Korona-aikana ihmiset ovat palautuneet ja nukkuneet enemmän kuin ennen – ”Huolestuttavaa on hyvin passiivisten päivien lisääntyminen”. Saatavilla: https://www.firstbeat.com/fi/uutiset/korona-aikana-palautuminen-ja-uni-lisaantyneet/ [Viitattu 5.5.2021]

Hakanen, Jari, Kaltiainen, Janne & Hirvonen, Maria. 2021. Miten Suomi voi? -hanke. Saatavilla: https://www.ttl.fi/tutkimushanke/miten-suomi-voi/ [Viitattu 5.5.2021]

Martela, Frank, Hakanen, Jari, Hoang, Nhi & Vuori, Johanna. 2021. Itseohjautuvuus ja työn imu Suomessa -Onko itseohjautuvuus työhyvinvoinnin vai -pahoinvoinnin lähde? Aalto University Publication series. Business+Economy 3/2021. Saatavilla: https://www.aalto.fi/sites/g/files/flghsv161/files/2021-04/ItseohjautuvuusJaTyonImuSuomessa.pdf [Viitattu 5.5.2021]

Kirjoittaneet Tanja Mäkelä ja Marko Tanskanen

Kirjoittajat työskentelevät CARVE-hankkeessa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.