Kuvassa näkyy nuori nainen, joka on pää painuksissa ja nojaa käsiinsä. Hänen edessään pöydällä on auki oleva tietokone, avoinna olevia vihkoja, silmälasikotelo ja silmälasit sekä matkapuhelin. Kuva: energepic.com, Pixels.

Varhaisilla työvuosilla on merkitystä tulevaisuuden työkyvylle

16.03.2021

Kuvassa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 logo (keltainen ympyrä, jossa mustalla teksti: Tutkitun tiedon teemavuosi, valkoisella vuosiluku 2021.Tarvitaanko tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan panostusta työurien varhaisiin vuosiin?

Nuorten aikuisten työkykyä ja terveyttä on jo joitakin vuosia tutkittu The Young Helsinki Health Study – tutkimushankkeessa Helsingin yliopistolla. Nuoriin kohdistuva tutkimushanke on spin-off jo kaksikymmentä vuotta käynnissä olleesta Helsinki Health Study -tutkimushankkeesta, jonka kohderyhmänä ovat olleet keski-ikäiset ja ikääntyvät Helsingin kaupungin työntekijät. Alkuperäinen hanke on tuottanut erittäin paljon uutta tieteellistä tietoa työn ja muun elämän vaikutuksista terveyteen, toimintakykyyn ja hyvinvointiin.

Oma väitöskirjani vuodelta 2016 oli ensimmäinen nuoriin työntekijöihin kohdistuva Helsinki Health Studyn aineistoilla toteutettu tutkimuskokonaisuus. Väitöskirjassani löysin monia syitä huolestua nuorten aikuisten työkyvystä. Nuoriin työntekijöihin oli aihetta kohdistaa lisätutkimusta omalla hankekokonaisuudella.

Jatkuvasti kertyvät tutkimustulokset ovat jo osoittaneet, että nuorilla aikuisilla esiintyy jo verrattain paljon sairauspoissaoloja sekä myös vakavampia, erityisesti mielenterveysperusteisia työkykyongelmia. Erityisesti lyhyet sairauspoissaolojaksot korostuvat, ja pidemmän aikavälin tarkastelussa niistä kertyykin runsaasti sairauspoissaolopäiviä. Toistuvilla lyhyillä sairauspoissaoloilla on myös yhteys vakavampaan sairastamiseen, mikä ilmenee esimerkiksi pitkinä sairauspoissaoloina.

Helsinki Health Studyn tutkimustulokset ja monet laajoja rekisteriaineistoja hyödyntävät tutkimukset useista eri maista osoittavat, että terveydentila on vahvasti yhteydessä sosioekonomisiin tekijöihin. Työntekijöiden kohdalla erityisesti naiset, joilla on matala koulutustaso ja fyysistä kuormitusta sisältävä suorittava työnkuva, ovat erityisessä riskissä työkykyongelmien kehittymiselle.

Nuoret työntekijät elävät ikänsä puolesta yleisesti varsin tervettä elämänvaihetta, ja iän tuomat sekä vuosien työkuormituksen myötä mahdollisesti aiheutuvat sairaudet uhkaavat usein vasta myöhempinä vuosina. Monet tutkimukset kuitenkin osoittavat, että sosioekonomisten terveyserojen ilmiö ulottuu myös nuorten työntekijöiden joukkoon, ei vain vanhempiin työntekijöihin. Siksi ennaltaehkäisevät toimenpiteet on aloitettava mahdollisimman varhain.

Varhaisilla työvuosilla on paljon merkitystä tulevaisuuden työkyvylle. Voi ajatella, että esimerkiksi työkuormituksen kokeminen ja sen säätely muotoutuvat ensimmäisten työvuosien aikana, ja nämä kokemukset ja taidot määrittävät tulevaa työuraa. Tätä ilmiötä täytyisi kuitenkin tutkia lisää.

Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei iän perusteella tarkasteltu varhainen työuran aloittaminen ole välttämättä olennainen terveysseuraamusten kannalta. Eli varhaiset työvuodet missä iässä vain tarvitsevat huomiota. Työkyvyn pohja kuitenkin luodaan jo paljon aikaisemmin esimerkiksi kasvuolosuhteiden, koulutuksen ja terveyskäyttäytymisen myötä.

Helsinki Health Studyn tuottama tuore tutkimusnäyttö osoittaa, että terveyspalvelujen käyttöä tarkkailemalla on mahdollista saada varhaisen vaiheen hälytysmerkkejä kehittymässä olevista työkykyongelmista. Myös potilastietojärjestelmiä pyritään kehittämään suuntaan, jossa kertyvästä terveystiedosta louhittaisiin erilaisia tutkimusnäyttöön perustuvia hälytysmerkkejä piilevistä terveysongelmista jo ennaltaehkäisevästi.

Yhä kasvavan tutkimusnäytön ja järjestelmien kehittymisen myötä voisi olla mahdollista tunnistaa hyvin varhaisessa vaiheessa ne henkilöt, jotka hyötyisivät erityisestä tuesta terveytensä ja työkykynsä säilyttämiseksi.

Vielä tarvitaan paljon lisätietoa olennaisista, tulevaa työkykyä ennustavista varhaisista hälytysmerkeistä sekä myös työkykyä säilyttävistä, vaikuttavista interventioista ja tarkoituksenmukaisista seurantastrategioista sekä digitaalisista ratkaisuista. Kenties parhaiten näihin ilmiöihin voitaisiin etsiä ratkaisuja yhdistämällä akateemista sekä soveltavaa tutkimusta sekä asiakaslähtöistä, lisätutkimusaineistoja tuottavaa kehittämistä ja arviointia.

Nuoret työntekijät ovat harvemmin terveysinterventioiden kohteena, mutta jo pelkästään Helsinki Health Studyn tuottaman tutkimusnäytön perusteella työuraansa aloittavien nuorten aikuisten työkyvyn tukemiseen kannattaa kohdentaa TKI-panosta. Esimerkiksi omassa työssäni aion hyödyntää tätä näyttöä suunnitellessani ensihoitotyötä aloittelevien nuorten työntekijöiden työkyvyn ylläpitoon kohdistuvia TKI-avauksia.

Lähdeluettelo saatavilla pyynnöstä (hilla.nordquist(at)xamk.fi).

Kirjoittanut Hilla Nordquist

Kirjoittaja työskentelee ensihoidon yliopettajana ja TKI-tiimin vetäjänä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa sekä terveyspolitiikan dosenttina Helsingin yliopistossa. Kirjoittaja on kuulunut Helsinki Health Study -tutkimusryhmään vuodesta 2013 lähtien.