Savonlinna mukaan kansainväliseen koulutusvientiin

Kuinkas sitten kävikään, kun viiden päivän vierailuohjelma kiinalaisille Savonlinnan ja Punkaharjun vesillä ja maisemissa oli visiona, mutta tulikin Covid19-pandemia? Ei hätää – pian valmistuu hankkeen tuella verkkovälitteinen, alkuperäisestä ideasta tiivistetty virtuaaliesittely. Sillä markkinoidaan Savonlinnan seudun moniammatillista hoidon ja kuntoutuksen osaamista kansainvälisenä koulutusvientituotteena.

Moniammatillisten koulutusmoduulien virtuaaliesittelyn tuottaminen sisältyy Osaamisesta vahva vientituote Etelä-Savoon – OVI-hankkeeseen, jossa vuosina 2019–2021 on kehitetty mm. osallistujien koulutusvientiosaamista ja alueellista yritysyhteistyöverkostoa viennin tueksi. Tavoitteena on luoda pysyviä toimintamalleja sille, että koulutuksesta sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta (TKI) voitaisiin muokata kansainväliseen tarjontaan maksullisia tuotteita. (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu 2021.)

Virtuaalisen esittelyn tuottamisessa ovat mukana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta (Xamk) Liikunnan ja kuntoutuksen koulutusyksikkö sekä Sosiaali- ja terveysalan Savonlinnan yksikkö, Itä-Savon koulutuskuntayhtymä Samiedu, Kruunupuiston kuntoutuskeskus, Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri sekä eLive Ecosystem Oy.

Koulutusvientiin uutta osaamista

Kun perinteisistä koulutustuotteista muokataan hankkeen kuluessa kaupallisesti markkinoitavia tuotteita, kouluttajat joutuvat uuden äärelle: Miten otetaan huomioon kohdemaan kulttuuri? Miten vältetään koulutusviennin sudenkuopat? Miten tuotteet markkinoidaan? Mitä ja kenen kanssa sopimuksia tarvitaan?

Lähtökohtana koulutusvientituotteen tarjonnassa on oltava käyttäjälähtöisyys ja saavutettavuus. Virtuaaliesittelyssä tämä tarkoittaa konkreettisesti sisällön houkuttelevuutta ja käyttäjien oman kielen käyttämistä tekstityksessä ja esittelyn selostuksissa. Myös hinnoittelua ja markkinointia on suunniteltava käyttäjien näkökulmasta kiinnostavasti. OVI-hankkeen työpajoissa näihin on saatu koulutusta (kuva 1.)

OVI-hanke on tuottanut parin vuoden kuluessa kymmenisen työpajaa, joissa hankkeen osallistujat ovat mm. perehtyneet kansainvälisen koulutusviennin valtakunnallisiin linjauksiin (Opetushallitus 2020) ja aikaisempiin kokemuksiin (esim. Tirri & Silvennoinen 2020), kulttuurin keskeiseen rooliin koulutusviennin suunnittelussa, koulutusviennin käyttäjälähtöiseen palvelumuotoiluun sekä tuotteistamiseen ja hinnoitteluun.

Aluksi kansainvälisille kumppaneille tehtiin kysely koulutustarpeista varmistamaan asiakasymmärrystä palvelumuotoilun lähtökohdaksi. Alkukysely ei vielä riitä, vaan kansainvälisiä yhteistyötahoja kaivataan myös kaupallisen tuotteen viimeistelyvaiheessa. Virtuaaliesittelyn pilotointi onkin ohjelmassa vielä tämän syksyn kuluessa.

Videotallenteet tiivistävät oleellisen

Työpajat ovat palvelleet myös siinä, miten lähtökohtana olleesta viiden päivän vierailuohjelmasta paikan päällä Savonlinnan seudulla on siirrytty Covid19-pandemian takia valmistelemaan verkkovälitteistä ratkaisua. Viiden päivän vierailuohjelma on lyhennetty noin tunnin esittelyksi, joka kuitenkin kattaa keskeisen sisällön alkuperäisestä ideasta.

Käytännönläheistä osaamista on hankkeen työpajoissa kertynyt esimerkiksi videotuotannon yksityiskohdista, mikä edistää varsinaista virtuaaliesittelyn sisällön suunnittelua ja toteutusta (kuva 2.).

Yhteistyökumppanit sitoutuneita

Koulutusvientiin saatiin yhteistyökumppaneiksi tuttuja ja uusiakin toimijoita, jotta Etelä-Savon osaamista voitiin yhdistää. Yhteistyössä kumppaneiden kanssa muokattiin tuotekortteja niin, että kaikkien kumppaneiden vahvuudet saatiin esille.

Säännöllisten palaverien rinnalla yhteistyö kumppaneiden kesken tarkoittaa myös muun muassa kuvaussuunnitelmien tekemistä ja videokuvausten toteutuksia osin autenttisissa hoidon ja kuntoutuksen ympäristöissä. Sitoutuminen yhteiseen hankkeeseen näkyy innostuksena kuvausjärjestelyissä, vaikka ne ottavatkin aikansa ammattilaisten arkityön keskellä.

Yhteistyökumppanien on mahdollista hyödyntää hankkeen tuotoksia myös omassa toiminnassaan. Sitoutumista vahvistettiin yhteistyösopimuksilla, jossa määritellään eri osapuolten ja osallistujien roolit, oikeudet ja velvollisuudet. Yritysyhteistyön luominen onkin ollut yksi OVI-hankkeen tavoitteista.

Suomalainen luonto koulutusviennin elementtinä

Koulutusvientituotteen ohessa oli alun perin tarkoitus vierailun kuluessa tuottaa osallistujille suomalaiseen luontoon, kulttuuriin ja hyvinvointiin liittyviä elämyksiä. Ajallisesti rajatumpaan virtuaaliesittelyyn elämyksellisyyttä tuotetaankin nyt videoiden ja kuvien välityksellä.

Kruunupuiston kuntoutuskeskuksen roolina on toimia kuntoutuksen asiantuntijana sekä esitellä osallistujille alueen ainutlaatuista harjuluontoa. Tulevaisuudessa on toivottavasti mahdollisuus toteuttaa vierailu paikan päällä alkuperäisen suunnitelman mukaan.

Suomalainen koulutusosaaminen kiinnostaa maailmalla ja koulutusviennin edistämistä tuetaan monilla tasoilla. Nyt valmistumassa oleva koulutuskokonaisuuden virtuaaliesittely toimii esimerkkinä keinoista, joilla Xamkin strategian mukaisesti (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu 2020) luodaan uudenlaista yritysyhteistyötä ja pohjaa terveysalan kansainvälisen koulutusviennin tuotekehitykselle.

Tirri ja Silvennoinen (2020, 284) muistuttavat, että koulutustuotteiden kehittäminen kansainvälisille markkinoille kehittää myös omaa koulutustamme.

Lähteet:

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. 2021. Osaamisesta vahva vientituote Etelä-Savoon – OVI-hanke. www-sivut. Saatavissa: OVI-hanke Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (xamk.fi) [viitattu 16.9.2021].

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. 2020. Strategia 2020–2030. www-sivut. Saatavissa: Strategiaesite_2030.pdf (xamk.fi) [viitattu 16.9.2021].

Opetushallitus. 2020. Koulutusviennin tiekartta 2020–2023. Raportit ja selvitykset 8. PDF-tiedosto. Saatavissa: Koulutusviennin tiekartta 2020–2023 (oph.fi) [viitattu 16.9.2021].

Tirri, H. & Silvennoinen H. 2020. Suomalainen koulutus kansainvälisillä markkinoilla – valtionhallinto koulutusviennin mahdollistajana ja koulutuksen maineen vaalijana. Hallinnon Tutkimus 39, 271–286.