Sisävesikuljetukset nousuun kansainvälisellä yhteistyöllä

Venäjä on yksi Suomen merkittävimmistä kauppakumppaneista. Suomen Tullin tilastojen mukaan Suomen ja Venäjän välisen kaupan arvo oli viime vuonna 12,5 miljardia euroa. Viennissä Venäjä oli Suomen viidenneksi tärkein kauppakumppani ja tuonnissa toiseksi tärkein kumppani.

Sisävesiväylien kehittäminen kiinnostaa yhä enemmän kaikkialla maailmassa, myös Venäjällä ja Suomessa. Tämä johtuu liikenteen suuresta potentiaalista: se on sekä halvempaa että ympäristöystävällisempää ja sillä on myös suuri alueellinen virkistys- ja matkailupotentiaali.

Suomen sisävesiliikenteen erikoisuus

Tavaraliikenteessä ja uitossa Saimaan kanavan kautta näyttäytyvät Traficomin tilastoissa samat tavararyhmät jo monta vuotta: raakapuun ohella paljon raakamineraaleja sekä sementtiä, viennissä  lannoitteet sekä metsäteollisuuden lopputuotteet. Paperia on kuljetettu yli 90 000 tonnia vuonna 2020.

Saimaan kanavan liikennemäärä on viime vuosina ollut 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Vuonna 2020 tavaraliikenteen määrä on ollut kasvussa. Kanavan kautta voi kuljettaa jopa 5 miljoona tonnia vuodessa. Kun vertaamme Saimaan kanavan tarjoamia mahdollisuuksia ja todellisia liikennemääriä, voimme havaita ettei tavaraliikenteen potentiaalia hyödynnetä riittävästi.

Venäjän sisävesiliikenteen kapasiteetti ei sekään ole käytössä täysimääräisesti. Taloudelliseen tulokseen vaikuttaa merkittävästi alan kausiluonteisuus. Talvella teollisuus joutuu vaihtamaan liikennemuotoa, kun vesitielle ei ole pääsyä jään takia. Suomen vesiväylien maantieteellinen sijainti kulkee Venäjän alueen läpi. Tämä tosiasia vahvistaa maiden keskinäistä riippuvuutta sisävesiliikenteen kehittämisessä.

Nykyään maaliikenne kasvattaa edelleen osuuttaan ja se kuljettaa samoja tavararyhmiä kuin sisävesiliikenne: raaka-aineita, metallituotteita, erikoistavaraa ja muuta. Jos sisävesikuljetusten toimintaedellytyksiä ei paranneta, sen käyttö supistuu ja sisävesikuljetusten kilpailuetu tehokkaana ja edullisena kuljetusmuotona menetetään. Suomen ja Venäjän rajan ylittäviä tavaravirtoja tulisikin siirtää yhä enemmän sisävesiliikenteeseen.

Saimaan kanavan kehitys

Varustamoiden, satamaoperaattorien, logistiikkayrityksien ja teollisuuden edustajat ovat keskusteluissamme korostaneet merkittävän nykyaikaistamisen tarvetta sekä sataman infrastruktuurissa että vesiliikenteessä.

Saimaan kanavan modernisointiprojektia odotettiin noin kymmenen vuotta, ja vuonna 2020 se vihdoin sai lähtölaukauksen. Suunnitelman mukaan kanavan sulkuja pidennetään 11 metrillä uusimalla ja siirtämällä sulkujen yläportit. Kanavan lastimääriä kasvatetaan myös nostamalla vedenpintaa.

Kustannusarvio kanavien sulkujen pidentämiseen on 95 miljoonaa euroa. Korjaustyöt mahdollistavat suurempien alusten käytön ja suuremman kulkusyvyyden. Uusittu kanava saattaa mahdollistaa liikennekauden pidentämisen jatkossa. Kanavantoimijoiden mielestä päätös kanavan uusimisesta osoitti, että hallitus on entistä kiinnostuneempi sisävesiliikenteen mahdollisuuksista. Suomessa toimivat varustamot pystyvän rakentamaan uusia pidempiä laivamalleja ja jatkaa sisävesireittien käyttöä.

Euroopan sisäisten satamien kokemus

Suomalais-venäläinen Infuture-hanke on tutkinut sisävesikuljetusten kasvumahdollisuuksia keskustelemalla Saimaan kanavan ja sisävedentoimijoiden kanssa. Haastatteluissa pantiin merkille laivojen ja infrastruktuurin vanhentuminen sekä tilanteen aiheuttamat haasteet. Saimaalla on vain kolme kotimaista varustamoa, muut ovat ulkomaalaisia.  Suomalaisten varustamoiden edustajat ehdottavat tutustumista Tukholman sataman muutoksiin ja varustamoiden tukitoimintaan.

Ruotsin liikenneviraston sisävesiliikenteen kansallinen koordinaattori Pia Berglund suositteli yhtenä tukimuotona eco-bonuksen käyttöä. Ympäristöbonuksella tuetaan yrityksiä, jotka käyttävät vesiväyliä kuljetuksiin vähintään kerran vuodessa. Lisäksi hän uskoo, että yhteistyö on merkittävän tärkeää esimerkiksi suuren Hutchison-satamaoperaattorin kanssa.

Eurooppalaisten satamien toiminnan tutkiminen on rohkaissut uusien toimintatapojen etsimiseen. Suomessakin on hyvä miettiä ja etsiä uusia liiketoimintamalleja yhteistyössä muiden maiden kanssa. Markkinoiden läheisyys, valtavat resurssit ja korkeat teknologiat antavat Venäjän ja Suomen sisävesiliikenteen kasvun edellytyksiä.