Transshipment Hub – idea sisävesiliikenteen kehittämiseen

Syksyllä 2020 valtio päätti rahoittaa Saimaan kanavan sulkuvälien pidentämistä. Päätös on lisännyt sisävesiliikenteen kasvumahdollisuuksia huomattavasti, kun pidempiin kanavaväleihin mahtuu isompia laivoja ja enemmän tavaraa.

Investointipäätös on myös muistutus alueen suurille teollisuuslaitoksille, kuten UPM, Stora Enso ja Yara, että ne voisivat siirtää kuljetuksia maantieliikenteestä sisävesiliikenteeseen. On tärkeä muistaa, että mitä enemmän tavaraa siirretään vesille, sitä vähemmän päästökuormituksia kohdistuu ympäristöön.

Kansainvälistä sisävesiliikenteen kehittämistä

INFUTURE – Future potential of Inland Waterways -hanke edistää sisävesiliikennettä ja tukee kauppaa Suomen ja Venäjän rajalla ja sen ulkopuolella. Tarkoituksena on tukea olemassa olevia rahtimääriä ja ymmärtää syvemmin suomalaisia ja venäläisiä kasvupisteitä sisävesiliikenteen alalla. Lisäksi etsitään mahdollisuuksia yhdistää rahtivirtoja globaaliin kuljetusjärjestelmään tehokkaammin.

Ympäristövastuu tuo mukanaan tarpeen kehittää sisävesiliikennettä kohtuuhintaiseksi ja hiilineutraaliksi kuljetusmuodoksi. Monet Euroopan maat ovat viime vuosikymmenen aikana edistäneet aktiivisesti vihreitä liikennemuotoja: on rakennettu jokialuksia, muokattu satamia ja automatisoitu logistisia prosesseja.

Myös Venäjällä on rakennettu ja edistetty merkittäviä liikenne- ja infrastruktuurihankkeita, mukaan lukien hankkeet merisatamien, hiilen laivausterminaalien ja matkustajaterminaalien rakentamiseksi sekä sisävesiliikenteen ja pohjoisen merireitin kehittämiseksi. INFUTURE-hankkeen partnerit ovat kiinnostuneet kehittämään vesiliikennettä molemmin puolin rajaa.

Transshipment Hub vaatii sopivan sataman

Sisävesien rahti- ja matkustajaliikenne käsittää sisävesisatamien verkoston Lappeenrannassa, Joensuussa, Kuopiossa, Savonlinnassa ja muissa kaupungeissa. Jotkut satamat ovat hyvin varustettuja konttien lastaamiseen, ja joissakin on suuret alueet ja modernit nosturit. Sisävesiliikenteen satamapalvelut ja infrastruktuurin koetaan positiivisiksi. Vesiväylän kehitys riippuu kuitenkin usein pääsystä merelle – sen on yhdistettävä maailmanlaajuiset ja alueelliset merenkulkuverkot.

KotkaHaminan satama on hyvä solmukohta Kauko-Itään ja Eurooppaan, mutta toimiva malli saattaisi löytyä myös Viipurin satamasta. Saimaa-Viipuri-väliä voisi hyödyntää yhtenä solmukohtana. Kansainväliset vesireitit Suomen satamista liikkuvat Viipurin sataman kautta. Viipurin satama sai uudet omistajat joulukuussa 2017, minkä jälkeen satamassa aloitettiin parannustyöt. Satama kamppailee edelleen perustarpeiden saamiseksi.

Viipurin sataman automatisointi on toinen merkittävä tulevaisuuden edellytys. Viipurin sataman potentiaali on rajoitettu väylän syvyyteen: satamaväylässä on 6,5 m syväys, kun Haminan satamassa se on 12 m. Nopea sataman kasvu korostaa Viipurin satamaa kansainvälisesti tärkeänä solmukohtana.

Kysyimme sisävesiliikenteen asiantuntijoilta, mitä ominaisuuksia Transshipment Hubilla pitäisi olla, jotta asiakkaille ja kumppaneille saataisiin tuotettua tarvittavaa lisäarvoa, ja miten palvelujen kysyntä voitaisiin säilyttää korkealla tasolla. Vastauksista käy ilmi, että Transshipment Hubin on oltava satamien solmukohta nykyisten rahtivirtojen perusteella. Multimodaalisuus on sen perusominaisuus, ja konttiliikennettä on myös kehitettävä. Konttiliikenne Eurooppaan ja Venäjälle olisi suuri mahdollisuus tulevaisuudessa, mikäli väyläinfraa kehitetään paremmin siihen sopivaksi.

Sisävesiväylän käyttäjät kaipaavat satamaan rahti-integraattoria. Se tarkoittaa korkealaatuisia logistisia palvelua tarjoavaa tahoa, joka pystyy suunnittelemaan, aikatauluttamaan ja yhdistelemään eri lähettäjien laivauksia. Kumppanuus on siten tärkeä väline kaikkien sidosryhmien vahvan sitoutumisen luomiseksi, mikä on tarpeen vastaamaan tämän mittakaavan haasteeseen.