Valtakunnallista vaikuttamista

Ammattikorkeakouluilla on merkittävä rooli alueellisessa vaikuttamisessa ja kehittämisessä. Valtakunnallisella tasolla vaikutetaan, jotta saamme alueiden näkemykset tuotua esille.

Ministeriöt pyytävät lausuntoja eri sidosryhmiltä erilaisista suunnitelmistaan. Näillä kerätään tulevaisuuden suurille suuntaviivoille mahdollisimman paljon vuorovaikutusta kommenttien ja asiantuntijalausuntojen muodossa ennen lopullista hyväksyntää. Lausunnot on mahdollista jättää lausuntopalvelunkautta verkossa joko yksityishenkilönä tai suurempanakin kokonaisuutena.

Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma?

Kymenlaaksolle, logistiikan maakuntanakin tunnetulle, kaikki liikenteeseen liittyvä vaikuttaminen on ensiarvoisen tärkeää. Helmikuussa 2021 lausuntokierroksella oli valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032, joka on strateginen suunnitelma liikennejärjestelmän kehittämisestä.

Suunnitelmassa käsitellään kaikki liikennemuodot, henkilö- ja tavaraliikenne, liikenneverkot, palvelut ja liikennejärjestelmän tukitoimet. Suunnitelmaa valmistellaan parlamentaarisesti, eli yhdessä eduskunnan kanssa ja vuorovaikutteisesti sidosryhmien kanssa. Lausuntokierroksella saatu palaute huomioidaan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman viimeistelyssä ennen päätöksentekoa ja vaikutusten arvioinnissa.

On siis ensiarvoisen tärkeää olla hereillä, kun on mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuden logistiikan edellytyksiin alueellamme.

Logistiikan kehitys – mihin tulisi panostaa?

Vaikka liikennehankkeet ovat ajoittain polarisoivia Kymenlaaksossa, yksi yhteinen hanke kaikilla kymenlaaksolaisilla toimijoilla on jo pitkään ollut VT 15 ja välin Kotka-Rantahaka-Kouvola kehittäminen. Tätä samaa reittiä myös monet Kaakkosi-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin työntekijät ja opiskelijat ajavat päivittäin (ennen koronaa).

Tutkimusten mukaan kyseinen tie on yksi Suomen vaarallisimmista yhteysväleistä, jossa joka neljännellä kilometrillä on turvallisuuspuute ja myös palvelutasopuutteet ovat merkittävät. Tämä on siis ehdoton prioriteetti, johon pitäisi valtakunnan tason rahoituksella puuttua ja sitä kehittää.

Toinen kehityskohde tulisi olla satamat. Nykyisin satamien toiminnan kehittäminen on lähinnä kilpaillun kansainvälisen hankerahoituksen varassa. Satamien toiminnan kehittämiseen tulee suunnata kansallista tukirahoitusta, joka kohdentuu tasapuolisesti eri satamille, kuitenkin Euroopan tasolla liikenneverkon kannalta olennaisimmat (ns. TEN-T-satamat) satamat tulisi olla etulinjassa. Esimerkiksi HaminaKotkan satama Suomen suurimpana yleissatamana lukeutuu näihin maamme tärkeimpiin liikennekeskittymiin.

Lisäksi maakuntien MaaS-ratkaisuja, eli sovellustalouden mahdollistamaa mobility as a service, kehittämistä tulee tukea. Tällä hetkellä Etelä-Suomen alueella kehittämistoiminta on keskittynyt vahvasti Helsinki-Turku-Tampere kolmiolle.

Meillä täällä niin sanotuissa maakunnissa ihmisten liikkumisen palvelut tarvitsevat vahvasti kehitystä, jotta kaupunkinen ulkopuolella yksityisautoilu ei olisi ainoa vaihtoehto. Maakuntien keskuksissa kaivataan yhtä lailla innovatiivisia kokeiluja, joilla saadaan uudenlaisia palveluita tukemaan monipuolista ja ennen kaikkea kestävää liikkumista.

Onko ammattikorkeakouluilla roolia?

Kun valmistellaan uusia strategisia linjoja, lausuntoja pyydetään usealta eri taholta kuten yliopistoilta, yrityksiltä, kauppakamareilta, kaupungeilta, satamilta ja erilaisilta yhdistyksiltä. Xamk pyrkii aina antamaan lausunnon, kun on osa teemasta joka sitä koskettaa, oli kyse sitten alue- tai koulutuspolitiikasta.

Liikennejärjestelmäsuunnitelman lausuntokierroksella oli merkillepantavaa, että yhtään ammattikorkeakoulua ei ollut alkuperäisellä kommenttipyyntökierroksella. Väkisinkin herää kysymys, että eikö ammattikorkeakouluja pidetä riittävän vaikutusvaltaisina organisaatioina kansallisella tasolla?

Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa Xamk on merkittävä, jos ei merkittävin tekijä monella eri alalla. Xamk on myös Suomen suurin TKI-ammattikorkeakoulu ulkoisella rahalla mitattuna ja noin 60 miljoonan euron hankesalkullaan.

Meidän on tärkeää olla hereillä niin alueellisina vaikuttajina kuin korkeakoulujen edustajana. Aktiivinen vaikuttaminen ajaa meidän kaikkien etua ja poistaa vaikutelmaa, että päätöksiä tehdään vain pääkaupunkiseutu ja yliopistot mielessä.