Kuvassa näkyy suuri vesiallas, jossa voi harjoitella öljyntorjuntaa. Kuvassa näkyy muun muassa kumivene, öljyntorjuntapuomeja ja veden pinnan alla oleva auto. Kuva: Timo Laine.

Ympäristöturvallista toimintaa öljyntorjunnan testialtaalla

16.03.2021

Ensimmäiset käyttöönottotestit osoittivat, että öljyntorjuntaharjoittelu ja -testaus voi olla myös ympäristöystävällistä toimintaa.

Xamkin öljyntorjunnan tutkimus- ja testausympäristö on saanut ensikasteen öljyistä. Altaalla on suoritettu käyttöönottotestauksia, joiden tarkoituksena on varmistaa testaus- ja harjoitustoiminnassa käytettyjen aineiden hallinta ja altaalle hankitun kaluston toimivuus.

Kuvassa vesiallas, jossa näkyy öljyä kerääviä laitteita .
Mekaaninen öljyn keräystoiminta käynnissä, samalla rajaustoimintaa ja imeyttämistä. Kuva Antero Myrén.

Käyttöönottotestit suoritettiin poltto- ja hydrauliikkaöljyllä. Ensin öljyä kerättiin mekaanisilla öljynkeräimillä ja imeytystuotteilla. Testien perusteella voidaan todeta, että näillä perinteisillä öljynkeräysmenetelmillä käytetystä öljystä saatiin talteen noin 85–95 % tapauksesta riippuen. Loput öljyisestä vedestä ajettiin puhdistuslaitteen läpi.

Toiminnasta syntynyt jäte on suljetussa ympäristössä hyvin hallittavissa. Nesteen osalta välivarastointi tapahtuu IBC-konteissa, ja imeytystuotteiden osalta kiinteän öljyjätteen keräysastioissa. Jätteiden loppukäsittely tapahtuu asianmukaisessa käsittelylaitoksessa.

Toiminnasta syntyneen öljyisen veden jälkikäsittely

Testialtaassa olevan 2000 kuution vesimäärän puhdistaminen on tärkein toiminnan taloudellisuuteen vaikuttava osatekijä. Veden puhdistusta varten alueelle on hankittu oma puhdistuslaitteisto.

Puhdistuslaitteiston toiminta perustuu kahteen erilliseen puhdistusyksikköön: II-luokan ja I-luokan öljynerottimeen (kuva 2). Öljyinen vesi pumpataan ensimmäiseksi II-luokan erottimeen, joka toimii selkeytyssäiliönä. Seuraavaksi se pumpataan perään liitettyyn I-luokan erottimeen, jonka puhdistuskyky perustuu älykkäisiin koalisaattoriyksiköihin.

Pestävien koalisaattorikennojen toiminta perustuu virtaavan veden öljypisaroiden keräämiseen, jolloin tarpeeksi suureksi kasvaessaan öljypisarat nousevat veden pinnalle. Laitteiston puhdistuskapasiteetti on 10 l/s.

Kuvassa näkyy vedenpuhdistuslaitteisto, joka muodostuu kahdesta mustasta säiliöstä ja niiden välisistä putkista sekä altaasta. Kuvan oikeassa reunassa on erillinen kuva, jossa näkyy kaksi metallista suorakaiteen muotoista koalisaattoriyksikköä.
Kuva 2. Vedenpuhdistuslaitteisto ja oikealla sen koalisaattoriyksiköt. Painepesurilla pestävän koalisaattorikennoston yksi kuution materiaali vastaa 443 neliön pinta-alaa. Kuvat: Manu Kettunen.

Harjoitus- ja testitoiminnassa käytetyn veden öljyhiilivetypitoisuus (C10–C40) tulee saada alle luontoon laskettavan raja-arvon eli 5 mg/l. Kunnalliseen viemäriverkostoon on mahdollista laskea, jos raja-arvo on alle 100 mg/l. Viemäriverkostoon laskemisesta sovitaan erikseen paikallisen jätevesilaitoksen, Kymen Vesi Oy:n kanssa.

Käyttöönottovaiheessa otettiin näytteitä useasta eri öljytestistä testauksen eri vaiheissa (taulukko 1, taulukko pdf-tiedostona). Näytteenotolla varmistettiin vedenpuhdistuslaitteiston toimivuus. Vesinäytteet analysoitiin ympäristöanalytiikkaan erikoistuneessa SGS FINLAND Oy:n ympäristölaboratoriossa Kotkassa.

Vertailtaessa taulukon arvoja laitetoimittajan (Wavin-Labko Oy) ilmoittamiin testituloksiin, voidaan todeta, että saadut tulokset osoittavat laitteiston pääsevän tavoitearvoihin.

Taulukko, jossa kerrotaan testitulokset. Tähän liitetiedosto linkkinä.
Taulukko 1. Kolmen ensimmäisen käyttöönottotestin öljyhiilivetypitoisuuksien kehittyminen.

Käyttöönottotestien perusteella arvioidaan, että allasta voidaan alkaa käyttää öljyntorjuntatestauksiin suuremmassa mittakaavassa. Altaan ympäristöturvallisuuden tasosta kuullaan vielä ympäristöviranomaisia.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen asiantuntija Timo Laine pitää ympäristöturvallisuuden huomiointia testausympäristön rakenteellisissa ratkaisuissa hyvänä. Hänen mukaansa toiminnan riskit ympäristölle ovat vähäisiä, koska vesien osalta toimitaan suljetussa järjestelmässä sekä suuressa altaassa että pienemmissä yksiköissä.

Laine kertoo, että suuri allas on ympäröity öljypuomeilla, joilla ehkäistään altaan reunabetonin nuhraantuminen. Valtaosa testeissä käytetyistä öljyistä pystytään keräämään altaista keräyslaitteilla ja -materiaaleilla. Tämä jäte varastoidaan asianmukaisesti konteissa ja muissa säiliöissä sekä toimitetaan jatkokäsittelyyn. Kaikki harjoituksessa käytetyt laitteet ja varusteet pystytään myös pesemään allaolosuhteissa, jolloin öljyyntyneitä tarvikkeita ei tarvitse käsitellä allasalueen ulkopuolella.

– Altaan vesi saadaan puhdistettua öljynerotuslaitteistolla niin hyvin, että tarvetta veden pois johtamiseen esim. viemäriverkostoon ei välttämättä ole, Laine päättää.

Käyttökokemusten pohjalta toimintaa ja ympäristöturvallisuutta kehitetään edelleen. Ensimmäiset käyttöönottotestaukset osoittavat kuitenkin, että suunta, johon pyrimme, on oikea. Tästä on hyvä jatkaa alueen kehittämistä ja varustamista turvalliseksi, laadukkaaksi ja monipuoliseksi öljyntorjunnan tutkimus- ja harjoittelualueeksi.

Öljyntorjunnan tutkimus-ja testausympäristö (A75152) -hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto EAKR, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta Kymenlaakson liiton kautta. Muita rahoittajia ovat Kymenlaakson pelastuslaitos ja Merenkulun säätiö. Hanke toteutetaan ajalla 1.10.2019–30.09.2021.

Lisätietoja antavat projektipäällikkö Antero Myrén, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, p. 044 7028222 ja tutkimuspäällikkö Justiina Halonen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, p. 044 702 8514.

Kirjoittaneet Antero Myrén ja Manu Kettunen.

Antero Myrén toimii projektipäällikkönä ja Manu Kettunen projektityöntekijänä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.