Kaakkois-Suomesta älylogistiikan ratkaisuja kiertotalouteen

Kiertotalous tarjoaa keinoja hillitä ilmastokriisin ja luontokadon etenemistä sekä edistää talousjärjestelmämme sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Kiertotaloudessa kerran käyttöön otetut materiaalit säilyvät talouden kierrossa eikä jätettä synny. Samalla kuluttamisen painopiste siirtyy tuotteista palveluihin.

Kiertotaloutta edistetään vahvasti EU:ssa, kansallisesti ja alueellisesti, mutta toistaiseksi yleisesti käytössä olevilla ratkaisuilla ja liiketoimintamalleilla saavutettavissa oleva kiertotalouden taso on kaukana strategioissa esitetystä potentiaalista. Kiertotalouskehityksessä tunnistettuja pullonkauloja liittyy erilaisten kiertotalouden materiaalivirtojen kuljetusten järjestämiseen ja optimointiin sekä kiertotalouden palveluiden ulottamiseen harvaanasutuille alueille.

Bio- ja kiertotalous lukeutuu Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategian (ÄES) kärkiin yhdessä älykkään ja vihreän logistiikan ja digitalouden kanssa. Näihin painopisteisiin on myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkilla paljon annettavaa.

Xamk on mukana kehittämässä muun muassa Hyötyvirta-alueelle suunnitteilla olevaa kiertotalouden osaamiskeskusta KOSKES-hankkeessa. Pienempiä jätejakeita on kuljetettu sairaalaympäristössä robotiikan voimin jo päättyneessä Sairaalan pienjätelogistiikka -hankkeessa. Logistiikka on kuitenkin haastava ala etenkin ohuissa materiaalivirroissa, koska kuljetuskustannukset voivat helposti nousta arvokkaammaksi kuin kierrätettävä materiaali.

Panostamalla kiertotaloutta edistävien älylogistiikkaratkaisujen kehittämiseen voidaan tukea alueen logistiikka ja kiertotalousliiketoiminnan kasvua. Alueella on vahvoja toimijoita niin logistiikassa kuin kiertotaloudessa. Venäjällä jäteongelmat ovat erittäin suuret ja alueen toimijoille mahdollistuisi ratkaisujen myyminen ulkomaille, missä tarve on suurinta.

Mieleen juolahtaa ajatus siitäkin, voisiko Suomessa hyödyntää ulkomailta tuotavia kiertotalousjakeita uusien tuotteiden valmistamiseksi? Kaakkois-Suomessa luontevia suuntia kansainväliselle kiertotalousyhteistyölle olisivat esimerkiksi Pohjoismaat, Baltian maat, Venäjä ja Kiina.

Kiertotaloudessa tuotteiden pidempi käyttöikä vähentää tarvetta uusien tuotteiden ja raaka-aineiden kuljettamiselle, mutta toisaalta korjaaminen ja huolto lisääntyvät. Älylogistiikalle on tarvetta, kun tuotteen mukana tulee siirtyä yhä enemmän tietoa uudelleenkäytön ja kierrätyksen mahdollistamiseksi.

Siirtyminen omistajuudesta palvelukeskeisyyteen vaatii toimintamalleja, joissa sama resurssi eli esimerkiksi kone, laite tai rakennus, siirretään kohteesta toiseen käyttötarpeen mukaan. Ympäristövaikutusten arviointia tulee tehdä sekä tuotteiden että niiden kuljetuksen optimoimiseksi. Digitaaliset ratkaisut, alustat ja teollinen internet avaavat lukemattomia mahdollisuuksia kiertotalouden älylogistiikkaratkaisuille.

Jotta kehittämistyö voidaan kohdentaa tehokkaasti, vaaditaan kiertotalouslogistiikan mahdollisuuksien selvittämistä erilaisten kiertotalouden materiaalivirtojen osalta. Sekundääristen raaka-aineiden ja hyödynnettävissä olevien jätevirtojen sekä mahdollisten käsittely- ja hyödynnyskohteiden kartoituksella voidaan tunnistaa käytännön kehittämis- ja pilotointikohteita alueelta sekä arvioida kiertotalouden älylogistiikkaratkaisujen toteutettavuutta tunnistamalla mm. lainsäädäntöön, kannattavuuteen tai turvallisuuteen liittyviä esteitä kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Saattamalla yhteen kiertotalouden, logistiikan ja digitalouden toimijoita voidaan edistää alueellisia liiketoiminnallisia vahvuuksiamme tukevien innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan syntyä. Digikiertotalouteen siirryttäessä avautuvien liiketoimintamahdollisuuksien realisoimiseksi tarvitaan nyt yhteistyöverkostojen rakentamista, osaamisen kartuttamista sekä uskoa alueemme vahvuuksiin.