Soveltavalla tutkimuksella tuetaan digikiertotalouden innovaatioita

Digitaalisilla ratkaisuilla luodaan kiertotalouteen tehokkuutta ja tuetaan uusien innovaatioiden syntyä. Digikiertotalouden mahdollisuudet tulee tunnistaa ja osaamista ja yhteistyötä lisätä niihin tarttumiseksi.

Vallitsevana disruption eli säröyttävän rakennemuutoksen aikakautena digitalisaation ja jakamistalouden innovaatiot haastavat vakiintunutta liiketoimintaa kaikilla toimialoilla. Covid-pandemian seurauksena on myös havaittavissa lisääntynyt kiinnostus etätyötä ja paikkariippumatonta yhteistyötä tukeville ratkaisuille. Samaan aikaan ympäristön tilan heikkenemisen pysäyttäminen, kuten ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä monimuotoisuuskadon pysäyttäminen, vaatii nopeita ja laajoja toimia. Digitalisaatio voidaankin nähdä myös kiertotalouden mahdollistajana.

Suomen kiertotalousohjelmassa (2021) todetaan, että digitalisaatiolla voidaan vauhdittaa muun muassa materiaalivirtojen jäljitettävyyttä, tuotannon resurssitehokkuutta sekä dataan perustuvaa päätöksentekoa ja liiketoimintaa. Datan tuottamisen ja kokoamisen lisäksi tarvitaan uudenlaisia analysointimenetelmiä sekä hyödyntämisprosesseja kiertotalousmateriaaleille. Esimerkiksi hyödyntämällä digitaalista mallinnusta voidaan välttää laboratoriotestien tai pilotoinnin kustannuksia sekä tunnistaa kiertotalouden toteutumista estäviä pullonkauloja.

Kansallista kiertotalousohjelmaa muodostettaessa kriittisiksi kiertotalouden kehittymisen osa-alueiksi on tunnistettu aktiivisen ekosysteemin luominen, digitaalisuuden tarjoamien mahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen, toimintojen palvelullistaminen sekä koulutuksen ja osaamisen kehittäminen. Digitalisaation on väitetty jopa olevan kiertotalouden läpilyövä voima, jolloin on perustelua kohdentaa myös alueellisia kehittämistoimenpiteitä juuri digitalisaation ja kiertotalouden yhdyspinnalle, ns. digikiertotalouteen.

Digikiertotalouden ratkaisut tarjoavat aineksia liiketoiminnan uudistamiseen nyt ja tulevaisuudessa. Digikiertotalous muodostaa laaja-alaisen kokonaisuuden, johon liittyy merkittävää innovaatiopotentiaalia. Toisaalta siihen liittyen voidaan tunnistaa myös olennaisia osaamistarpeita. Usein niin digitalisaatiota kuin kiertotalouttakin käsitellään vahvasti teknologisista lähtökohdista. Kestävyysmurroksen edellyttämän yhteiskunnallisen muutoksen toteutuminen on kuitenkin usein kiinni pikemminkin yritysten toimintamallien tai kulutustottumusten muuttumisesta kuin teknologisesta kehityksestä.

Kymenlaaksossa on käynnistynyt DIKIEKO – Digitalisaation avulla tehoa kiertotalousekosysteemiin -hanke, joka hyödyntää bisnesantropologian ihmistieteeseen ja kulttuurin tutkimukseen nojautuvia menetelmiä tukeakseen alueellisen digitaalisen kiertotalousalustan kehittymistä. Hanke linkittyy läheisesti ympäristöliiketoimintaan painottuvan Hyötyvirta-alueen kehitykseen ja jatkaa vahvaa kiertotalouden kehityksen hankejatkumoa.

DIKIEKOn osana suunnitellaan ja pilotoidaan alueellista kiertotaloutta edistävä Hyötyvirta Hub -virtuaalialusta. Toimilla vastataan Covid-pandemian aiheuttamiin toimintaympäristön muutoksiin ja edistetään kiertotalousohjelmissa Euroopan unionissa ja kansallisella tasolla asetettuja tavoitteita. Lisäksi tuetaan Kymenlaakson innovaatio- ja liiketoimintaekosysteemien kehitystä panostaen erityisesti pk-yritysten mahdollisuuksiin tunnistaa ja hyötyä digikiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksista.