Petro Poutanen: Viestintä edistää tutkimuksen vaikuttavuutta

Tutkimuksen vaikuttavuus on noussut keskusteluihin monilla areenoilla. Tiedeviestintä eli tutkimuksesta ja tutkimustuloksista kertominen on tärkeässä roolissa siinä, miten tutkimuksen tulokset saadaan yhteiskunnan toimijoiden käyttöön.

Vaikuttavuussäätiön toimitusjohtaja, dosentti Petro Poutanen tekee työtään huippututkimuksen vaikuttavuuden parissa. Vuonna 2019 perustettu Vaikuttavuussäätiö muun muassa rahoittaa huippututkijoiden ja yritysten yhteistä tutkimusta.

Tiede- ja asiantuntijaviestinnän tutkijana ja kehittäjänä Poutanen tunnistaa hyvin tiedeviestinnän merkityksen myös alueellisen vaikuttavuuden esiin nostamisessa ja aikaan saamisessa.

Korkeakouluilla, niin yliopistoilla kuin ammattikorkeakouluilla, on omat, erikoistuneet roolit alueillaan. Ne lisäävät paikallisen yrityskentän elinvoimaa ja kouluttavat osaavaa työvoimaa.

Alueen yhteisöille on kerrottava työelämäyhteistyöstä ja aluetta hyödyttävistä TKI-toiminnan tuloksista.

– Tämä tuo esiin sen, mitä kaikkea hienoa ollaan tekemässä. Samalla myös tieto leviää, ja sillä itsellään on merkitystä tulosten hyödyntämisen näkökulmasta – se ei ole pelkästään tieteen markkinointia, Poutanen korostaa.

Paikallisuudesta elävän korkeakouluyhteisön onkin otettava tehtäväkseen vuorovaikutus paikallisen elinkeinoelämän kanssa ja sidottava omat vaikuttavuustavoitteensa siihen.

Vaikuttavuus osaksi TKI-työtä

Tutkijan tai TKI-asiantuntijan motivaatio ja työn merkityksellisyys on usein etsimisessä ja löytämisessä, halussa parantaa maailmaa ja tehdä hyviä, vaikuttavia asioita.

Viestinnän ja vaikuttavuuden yhtälö ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Hanke alkaa ja loppuu, ja vaikuttavuus realisoituu harvemmin juuri hankkeen aikana.

TKI-toiminnan vaikuttavuuden arviointi onkin tehtävä pitkällä aikajanalla ja valittava siihen sopivat aikaperspektiivit.

– Viestinnässä kannattaa korostaa toiminnan vaikuttavuustavoitteita: miksi työtä tehdään, miksi tämä koetaan tärkeäksi juuri nyt, Poutanen kannustaa.

Muutoksen aikaansaaminen on hidasta, eikä ole realistista odottaa suuria vaikuttavuusuutisia yhden hankkeen aikana.

Sen sijaan kannattaa kertoa pienistäkin onnistumisista, niistä askeleista, joilla ollaan menossa oikeaan suuntaan.

– Vaikuttavuuden huomioiminen tutkimusprosessin eri vaiheissa ja viestintä tutkimuksen tavoitteista tulisi olla luonteva osa tutkijan ajattelua, Poutanen painottaa.

Yhtälöä mutkistaa se, että ihmisille ja organisaatioille vaikuttavuus voi tarkoittaa eri asioita. Tieteenalojen väliset erot vaikuttavuuden todentamisessa lisäävät vaikeuskerrointa entisestään.

– Yksinkertaistettuna TKI-toiminnan vaikuttavuudessa on kuitenkin kyse erilaisista onnistumisista ja omia, vaikuttavuuteen liittyviä tavoitteita kohti kulkemisesta, Poutanen kiteyttää.

Kohti vaikuttavuutta lisäävää tiedeviestintää

Kuinka sitten viestiä tutkimushankkeesta niin, että se tuo vaikuttavuutta esiin ja osaltaan toteuttaa hankkeen vaikuttavuustavoitteita? Poutasen mukaan on tärkeää ymmärtää viestinnän rooli osana vaikuttavuutta

– Viestinnän avulla voidaan kertoa laajemmalle yleisölle siitä, mitä tehdään. Toisaalta tiivis vuorovaikutus voi myös itsessään kytkeytyä hankkeen vaikuttavuuden tavoitteisiin esimerkiksi yhteiskehittämisen näkökulmasta, Poutanen sanoo.

Poutasen mukaan tiedeviestintää voi toteuttaa hankkeessa suunnitelmallisesti jakamalla se eri tasoihin ja tarkastelemalla, miten kukin taso heijastuu viestintään ja vaikuttavuuteen.

Strategisella tasolla on määriteltävä, mitä vaikuttavuus meille tarkoittaa, mitä vaikutuksia tavoittelemme ja miten saavutamme ne. Viestintä nostaa esiin tavoitteet ja tekijät.

Taktisella tasolla tunnistetaan, ketkä ovat tavoiteltavan muutoksen kannalta avainsidosryhmät. Kohderyhmien tunnistamisen kautta löydetään oikeat kanavat, sisällöt ja vuorovaikutusmuodot sidosryhmäkohtaisesti.

Operatiivisella eli päivittäisviestinnän tasolla muutosta kuvataan hankkeen aikana. Viestintä kertoo hankkeen etenemisestä, onnistumisista ja opeista.

Seurannan ja arvioinnin tasolla muutosta todennetaan alussa määriteltyjen vaikuttavuusindikaattoreiden avulla. Viestintä kuvaa vaikuttavuuskertomusten avulla saavutettuja tavoitteita ja aikaansaatuja muutoksia.

Poutanen muistuttaa, että onnistuneen tiedeviestinnän tekeminen on oma taitolajinsa, eikä tutkijoilta yksin voida olettaa viestinnän strategista suunnittelua ja toteuttamista. Viestinnän tekemiseen tarvitaan myös tukea.

– Toisaalta tutkija itse on usein paras – ja myös kiinnostavin henkilö – kertomaan hankkeen tavoitteista ja saavutuksista, Poutanen päättää.