TKI-hanketyö – mitä se on?

TKI-hanketyö – mitä se on?

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on Suomen suurin TKI-ammattikorkeakoulu. Usein kuitenkin kuulee kysyttävän, mitä TKI-työ eli tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta itse asiassa on. Onko se opetusta, koska puhutaan kuitenkin oppilaitoksessa tapahtuvasta toiminnasta? Vai onko se tieteellistä tutkimusta, vai kenties hallintotyötä? Viekö hanketyö rahalliset resurssit opetukselta?

Uteliaisuus liittyy usein niin hankkeisiin kuin TKI-työntekijän arkeenkin. Mitä hanketyö siis on ja millaisia hankkeita meillä tehdään?

Aloitetaan perusteista. Hankkeissa ei pääsääntöisesti tehdä suoraa tuotekehitystä yrityksille. Hankkeiden pääasiallisena tavoitteena ei myöskään ole kaupallistaa keksintöjä, toimia alustana tällaisten avausten kaupallistamiselle, toimia yrityshautomona, tai rahoittaa yritysten toimintaa tai tuotekehitystä.

Hanketyön sivutuotteena voi syntyä yrityksiä tai patentteja, ja tähän kehitykseen suhtaudutaan positiivisesti. Lisäksi ammattikorkeakoulussa voidaan rajoitetusti tehdä erilaisia kaupallisia testauspalveluita. Ne eivät kuitenkaan ole julkisella rahalla toteutettua hanketyötä, vaan niistä laskutetaan toimeksiantajaa suoraan. Näissä tapauksissa myös tulokset jäävät toimeksiantajan käyttöön.

Hankerahoituksesta merkittävä osuus tulee usein Euroopan unionilta erilaisten tutkimusrahoitusinstrumenttien kautta, minkä lisäksi ammattikorkeakoululta vaaditaan omavastuuosuus. Hankkeet siis toteutetaan pääasiassa ulkoisella rahoituksella. Myös viranomaiset tai säätiöt voivat osallistua hankkeiden rahoittamiseen hanketyypistä riippuen joko kokonaan tai osittain.

Hankerahoituspäätös toimii hankkeen ”peruskirjana”. Siinä määritetään hankkeen tavoitteet, keskeiset työskentelymenetelmät, sekä hyväksytty kustannusrakenne ja hankkeen toteutuskausi. Näiden raamien sisällä on kuitenkin paljon toimintavapautta, sillä TKI-työn olennaisimmat tulokset muovautuvat työskentelyn kuluessa. Jo tuttua ja kaikille selvää asiaa ei ole mieltä tutkia tai kehittää.

Hankkeiden kokoluokka voi vaihdella muutaman kymmenen tuhannen euron budjetilla toteutetusta kohdetutkimuksesta miljoonaluokan kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin. Tutkimusongelman rajaus voi löytyä sidosryhmäkontaktien kautta suoraan. Se tehdään viimeistään hankekonsortiota muodostettaessa ja yhteistyökumppaneita haettaessa, kun alkuperäistä tutkimusideaa kapaloidaan auenneen rahoitushaun kriteereihin soveltuvaksi.

Kun rahoitus hankkeelle on saatu, alkaa varsinainen työskentelyvaihe. Yleensä hankkeiden ajallinen kesto on 1-3 vuotta. Useat ammattikorkeakoulumme vahvuusalat tuottavat vuoden päätteeksi vuosijulkaisun, mistä saa hyvän yleiskuvan vahvuusalan käynnissä olevista hankkeista ja muusta TKI-toiminnasta. Nämäkin julkaisut löytyvät vapaasti ladattavina theseus.fi-tietokannasta.

Hankkeet ovat sidosryhmätyötä

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun TKI-hanketyössä sidosryhmätyöskentely yleensä korostuu. Hanke toteutetaan usein konsortiomuodossa, jolloin hankekumppaneina on alan muita merkittäviä toimijoita kuten toisia ammattikorkeakouluja, yliopistoja, viranomaisia tai tutkimuslaitoksia. Uuden hankkeen suunnittelussa sidosryhmätyö on avainasemassa.

Sellaisetkin hankkeet, mitkä toteutetaan rahoitusraamien osalta vain oman ammattikorkeakoulumme voimin, sisältävät yleensä merkittävästi yhteistoimintaa muiden alan toimijoiden kanssa. Joskus esiin tuleva mielikuva ”kammiotutkijoista” ei siis satu lainkaan yhteen TKI-toiminnan todellisuuden kanssa. Tämä on nimenomaan sidosryhmätyötä.

Hankkeiden tavoitteet ja toimintatapa voivat vaihdella merkittävästi hankkeesta riippuen. Osa hankkeista voi olla sisällöltään erittäin käytännönläheisiä, ja niissä pyritään löytämään ratkaisuja tai hyväksi havaittuja toimintamalleja hyvinkin arkisiin ongelmiin.

Vastaavasti vaativimmat hankkeet voivat olla sisällöltään soveltavaa tieteellistä tutkimusta, mitä tehdään myös yliopistoissa. Tällaisissa hankkeissa hankekonsortioon kuuluukin usein yliopistojen tutkimusryhmiä.

Tulokset hyötykäyttöön

Lähtökohtaisesti hankkeiden tulosten tulisi olla kaikkien käytettävissä, sillä ovathan ne yleensä julkisella rahalla toteutettuja projekteja. Viestintä tuloksista ja tuotoksista voidaan kuitenkin tehdä monella tapaa.

Erityyppiset päätösseminaarit koskevat erityisesti suuren kokoluokan hankkeita siinä, missä pienemmät hankkeet esittelevät tuotoksia usein loppuraporttien muodossa. Kohderyhmän koulutustapahtumissa tai vastaavissa seminaareissa tuotokset saadaan helposti jalkautettua sidosryhmäläisille.

Hankkeista voidaan tuottaa sisällöstä riippuen myös tieteellisiä, vertaisarvioituja julkaisuja joko tiedelehtiin tai alan konferensseihin. Ne eivät yleensä ole ammattikorkeakouluissa tehtävien TKI-hankkeiden itsetarkoitus: yleensä hankeviestinnän kohderyhmä on tavoitettavissa sujuvammin muilla tavoin.

Uusia osaajia tarvitaan jatkuvasti

Uudet hankkeet vaativat erityyppistä osaamista, asiantuntemusta ja kokemusta. Tämän vuoksi onkin varsin tavallista, että Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa työpaikkoja on hanketyöntekijöille varsin paljon tarjolla kaikilla kampuspaikkakunnilla.

Hanketyön määräaikaisuudesta johtuen nämä toimet ovat yleensä määräaikaisia, mutta vahvana etuna kannattaa huomioida hanketyöskentelyn tarjoama erinomainen näköalapaikka omaa uraa ajatellen: eri hankkeiden yhteistyökumppaneina voi olla monien alojen toimijoita hyvinkin laajasti.

Käytännössä tämä merkitsee, että omia verkostoja on helppo ja luonteva kehittää ilman yrityselämässä vallitsevaa kilpailuasetelmaa. Ammatillisten verkostojen kehittymisestä on jokaiselle henkilökohtaista hyötyä, sillä erityisesti rekrytointipäätöksiä tehtäessä niillä on usein merkitystä. Tämä verkostopääoma onkin yksi parhaita työsuhde-etuja, joita hanketyöntekijä voi työstään saada.

Lisätietoja käynnissä olevista hankkeista ja TKI-työstä on saatavilla osoitteesta xamk.fi/tutkimus-ja-kehitystoiminta.