Mahdollisuuksien verkostot aluekehityksessä

Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on hyvin merkittävä rooli kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa koheesio- ja maaseuturahastojen kautta tapahtuvassa kehittämistyössä.

Suomessa 50 suurimman toimijan joukossa vuosien 2014–2020 perusteella on yhteensä 26 korkeakoulua, joista Oulun yliopiston jälkeen toiseksi suurin aluerahoituksen hyödyntäjä on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk. Tutkimuslaitoksista parhaiten pärjäävät Luonnonvarakeskus Luke, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja teknologian tutkimuskeskus VTT. Maakohtaiset tiedot euroineen löytyvät EU:n tilastojulkaisusta (3/2021).

Xamkissa tutkimukseen ja kehitykseen käytettiin vuonna 2020 työaikaa yhteensä 273 henkilötyövuotta. Tutkimushenkilökuntaa eri tehtävissä työskenteli yhteensä 380. TKI-toiminnan kokonaismenot ylittivät 25 miljoonaa euroa. Luvut ovat isoja sekä absoluuttisesti että ammattikorkeakoulun kokoon suhteutettuna.

Aluekehityksessä kaikki ei kuitenkaan ole kiinni EU:n tukieuroista. Toimijuus ja mahdollisuuksien tilat aluekehityksessä -julkaisussa (2021) pohditaan mielenkiintoisella tavalla, miksi jotkin alueet kasvavat ja toiset kuihtuvat liki samanlaisista lähtökohdista huolimatta. Tässä yhteispohjoismaisessa tutkimusprojektissa Regional Growth Against all the Odds on mukana Suomesta case-esimerkkeinä neljä seutukuntaa: Itä -Lappi, Varkaus, Salo ja Pietarsaari.

Tutkimuksen havaintona on muutamia avainseikkoja, jotka voivat olla joko kehityksen jarruja tai vauhdittajia. Keskeisintä lienee alueella oleva innovatiivinen yrittäjyys tai sen puute. Myös alueellisella johtajuudella on iso merkitys toimintojen ja voimavarojen suuntaamisessa. On kyettävä luomaan ja tunnistamaan uusia mahdollisuuden tiloja. Vaikutteiden ja ideoiden löytämiseen puolestaan tarvitaan ”etsintäverkostoja” samalla, kun menneeseen lukkiutuneita rakenteita ja ajatustapoja on kyettävä purkamaan.

Kestävien tulosten kannalta ydintekijöitä ovat useimmiten toimivat kumppanuudet ja verkostot. Viime vuonna Xamkin tärkeimpiä yliopistokumppaneita olivat Helsingin yliopisto (11 hanketta), Aalto-yliopisto (10), Oulun yliopisto (10), Itä-Suomen yliopisto (8) ja Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto (7). Lisäksi yhteistyötä tehtiin lähes kaikkien ammattikorkeakoulujen kanssa. Tutkimuslaitoksista tärkeimpiä olivat VTT ja Luke. Aktiivisia sidosryhmäkumppaneita, joista yli puolet on yrityksiä, eri hankkeiden piirissä tilastoitiin yli 900.

Vaikuttava aluekehitystyö on yhteispeliä.

Lähteet:

Pieter, W., Musmeci, R., Gojsic, D., Nunez, J. & Belicka.D. 2021. The Largest 50 Beneficiaries in each EU Member State of CAP and Cohesion Funds. Annex 9. Top Beneficiares Cohesion Policy 2014–2020. Policy Department for Budgetary Affairs. European Parliament.

Sotarauta, M., Kurikka, H., Kolehmainen. J. & Sopanen, S. (toim.). 2021. Toimijuus ja mahdollisuuksien tilat aluekehityksessä. Miten kehittyä vastoin kaikkia oletuksia? Tampereen yliopisto. Sente-julkaisusarja 35/2021.