Monipuolista yhteistyötä kiertotalouden edistämiseksi Turun seudulla

Varsinais-Suomessa kiertotaloutta on edistetty jo pitkään usean tahon ja toimijan voimin. Kävimme tutustumassa kahteen kohteeseen Turussa, Turun ammattikorkeakoulun Kiertotalous 2.0 -oppimisympäristöön sekä Topinpuiston kiertotalouskeskukseen.

Kiertotalous 2.0 on projektioppimisympäristö, jota vetää Turun ammattikorkeakoulun Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmä. Oppimisympäristön tarkoituksena on käynnistää kehittämisprosesseja, joiden tarpeet lähtevät alueen toimijoilta.

Kehittämistoiminnan keskeisiä elementtejä ovat monipuolinen osaajien verkosto, palvelujen ja yhteistyökumppanien tarjoaminen yrityksille sekä opetuksen ja TKI-toiminnan vahva integraatio oppilaitoksen sisällä. Ammattikorkeakoulun kiertotalousopetus perustuu kolmelle moduulille: kiertotalous, climate change ja waste management.

Opiskelijat ovat Kiertotalous 2.0 -kehittämistyön ytimessä

Kiertotalous 2.0 -oppimisympäristö toimii 15–20 opiskelijasta muodostettuna monialaisena tiiminä. Opiskelijat valitaan tiimiin tyypillisesti pidemmäksi aikaa, ja heihin suhtaudutaan työtovereina. Tiimiä ohjaavat tutkimusryhmän asiantuntijat sekä rekrytoitu opiskelijavastaava.

Tutkimusvastaava Piia Nurmen mukaan oppimisympäristön sykkivä sydän on fyysinen tila, missä opiskelijat pitävät säännöllisiä palavereja ja työskentelevät työelämälähtöisten kehittämisprosessien parissa sekä itsenäisesti että ryhminä. Opiskelijoille kehitystyöhön osallistuminen tuottaa opintopisteitä, opinnäytetyön aiheita ja harjoittelupaikkoja.

Uusia ratkaisuja, tuotteita ja palveluja ideoidaan hankkeissa tapahtuvan kehitystyön ohella yhteiskehittämisen menetelmin eri kokoisten yritysten ja muiden tahojen toimeksiannoista.  Kehittämistyöhön liittyviä kokeiluja voidaan tehdä joustavasti ammattikorkeakoululla, toimeksiantajan tiloissa tai kokeiluun liittyvässä ympäristössä. Kokeilujen tuottama muutos ja oppiminen tuodaan esille dokumentoinnilla, joka on käytössä sekä suunnittelu- että arviointivaiheissa.

Topinpuistoa kehitetään avoimena innovaatioympäristönä

Kiertotalous 2.0 -oppimisympäristössä toteutettava kiertotalouden kehitystyö perustuu laajaan yhteistyöhön alueen muiden toimijoiden kanssa. Niistä yksi on kiertotalouskeskus Topinpuisto, joka on osa Lounais-Suomen Jätehuoltoa.

Topinpuisto on sekä fyysinen alue että kiertotalousverkosto ja nettisivusto. Alueella sijaitsee Gasumin biokaasulaitos ja Topinojan jätekeskus. Topinpuisto auttaa yrityksiä löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja pilotoimaan uutta teknologiaa. Lisäksi se tarjoaa sparrausta ideoiden jalostamiseksi ja tuotteistamiseksi sekä infraa ja materiaaleja kokeiluja varten.

Alueella sijaitsee myös vierailukeskus Kahmari, joka on Topinpuiston kiertotalousverkoston ja Lounais-Suomen Jätehuollon kiertotalouden oppimisympäristö ja näyttelytila. Kahmarissa alueen asukkaille järjestetään myös tilaisuuksia ja neuvontaa.

Topinpuiston tutkimus- ja kehityspäällikkö Miia Jylhä esitteli, miten aluetta kehitetään lähivuosina useilla investoinneilla kestävän ja vähähiilisen rakentamisen periaatteita noudattaen. Myös Kahmarille on suunnitteilla uudet tilat, samoin uuden kiertotalousmyymälän konsepti on valmisteilla.

Tällä hetkellä Topinpuiston tutkimus- ja kehitystiimi toimii hankepohjalta. Alueen toiminnan ja kiertotalousverkoston yhteistyön parantamiseksi onkin todettu tarve vahvistaa operaattorin roolia, mihin pyritään valmisteilla olevan toimintamallin avulla. Tietyn teeman mukaan kahdesti vuodessa sidosryhmille järjestettävä Topinpuistopäivä on osoittautunut hyväksi verkostoitumisväyläksi ja vakiinnuttanut suosionsa.

Yhteistyön hyödyt vahvistavat kiertotaloutta

Vierailu Lounais-Suomeen toi esiin laaja-alaisen yhteistyön merkityksen kiertotalouden kehitystyön onnistumiselle. Yhteistyö ei synny itsestään, vaan erilaiset yhteistyökuviot tarvitsevat avoimen toimintaympäristön, joka tuo erilaisia toimijoita yhteen ja käynnistää uusia kehittämistoimia.

Tutustumismatka alueella tehtävään kiertotalouden kehitystyöhön ja siinä mukana oleviin toimijoihin avasi näkymän toimivaan, mutta jatkuvasti kehittyvään yhteistyön toimintamalliin.