Osaamisen kehittämisellä kysyntää Uzbekistanissa

Uusi, muutamia vuosia sitten avautunut, kasvava Uzbekistanin 36 miljoonan asukkaan markkina herättää laajasti kiinnostusta. Esimerkiksi Eastcham (entinen SVKK) suunnittelee vahvaa läsnäoloa Kazakstanissa ja Uzbekistanissa yhdessä suomalaisten yritysten kanssa.

Uzbekistanissa on nuorta väestöä, edullista työvoimaa ja energiaa sekä kysyntää monilla toimialoilla. Kehittyviin maihin on myös saatavilla rahoitusta kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta, kehityspankista ja kehitysyhteistyöhankkeiden kautta.

Keski-Aasiassa ja Uzbekistanissa on monia tuttuja piirteitä Venäjällä toimineille, kuten henkilökohtaisten suhteiden tärkeys ja monet neuvostoajalta periytyneet standardit. Toki kulttuuriin kuuluu myös uzbekistanilaisia erityispiirteitä, jotka liittynevät aasialaisuuteen sekä maltilliseen islamilaisuuteen. Virallisen turkinsukuisen uzbekki-kielen lisäksi venäjän kielellä pärjää varsin hyvin. Lisäksi jotkut puhuvat myös englantia.

Näistä syistä johtuen ei ollutkaan yllätys, että vesisektoriin ja rakentamiseen liittyvä vienninedistämismatka marraskuun alussa houkutteli mukaan yli 25 osallistujaa pörssiyrityksistä, konsultteihin ja kehitysorganisaatioihin.

Myös EU-rahoitteisessa Business in Biotechnology and Circular Economy (BBC1) -hankkeessa katse käännettiin Venäjältä lupaaville Keski-Aasian markkinoille. Uusia markkinoita tukemaan tilattiin alueen yritysten tarpeisiin Keski-Aasian kierto- ja biotalousalan markkinakartoitus kaikista viidestä Keski-Aasian maasta.

Mikä tärkeintä, Etelä-Savosta koottiin kuuden henkilön konsortio edustamaan alueen yrityksiä, Blue Economy Mikkeli -vesiklusteria sekä alueen koulutusosaamista vienninedistämismatkalle. Tällä panostuksella Etelä-Savon potentiaali tuli laajasti huomatuksi ja tutuksi niin matkan osallistujayritysten kuin paikallisten mahdollisten kumppaneidenkin keskuudessa. Saimme huomiota jopa paikallisella televisiokanavalla suomalais-uzbekistanilaisen businessforumin yhteydessä.

Maakunnan vahvaa läsnäoloa kiiteltiin ulkoministeriötä myöten. Yhtenä kotiintuomisena eteläsavolaisilla on uzbekistanilaisten vesi- ja kiertotalousalan yritysten ja toimijoiden vierailu Mikkeliin ensi kesäkuussa.

Paljon puhutaan siitä, että nyt tarvitaan korvaavia markkinoita menetettyjen Venäjä-markkinoiden sijaan. Suomalaisissa yrityksissä ja organisaatioissa, Xamk mukaan luettuna, on tällä hetkellä runsaasti hyödyntämätöntä Venäjä-osaamista sekä mahdollisesti venäjänkielisille markkinoille pienellä muokkauksella ja modifioinnilla soveltuvia tuotteita, koulutusvientipalveluita sekä kehittämishankeaihioita.

Yhteistyömahdollisuuksia löytyy ainakin digitaalisiin palveluihin, koulutukseen, rakentamiseen ja infraan, vesiteknologiaan, uusiutuvaan energiaan, kaivannaisteollisuuteen, kuluttajatuotteisiin ja vaateteollisuuteen liittyen. Suomalaista korkeatasoista insinööriosaamista, teknologiota ja koulutusta myös arvostetaan Keski-Aasiassa.

Haastavista markkinoista huolimatta Keski-Aasiasta löytyy jo suomalaisia menestystarinoita yrityksistä, jotka ovat siirtäneet liiketoimintansa Venäjältä Keski-Aasiaan. Xamkilla ja suomalaisten oppilaitosten verkostoilla olisi erinomainen mahdollisuus kehittää yhteistyötä Nordic International Universityn (NIU) kanssa, joka on käynnistetty suomalais- uzbekistanilaisena projektiyhteistyönä ja paikallisella yritysrahoituksella.

Yliopistoyhteistyön lähtökohtana toimivat nykyaikaiset tilat ja fasiliteetit, suomen opiskelu sekä Karelia-ammattikorkeakoulun johdolla ensi keväänä käynnistyvät kolme koulutusohjelmaa. Ensimmäisen suomalais-uzbekistanilaisen bisnesfoorumin mahdollistajana oli Suomen Uzbekistanin kunniakonsuli, tohtori Alisher Jurajev, joka vastaa myös Nordic Universityn kehittämisestä. Tämä ja teknologiset oppimisalustat takaavat hyvät mahdollisuudet esimerkiksi yritys-oppilaitosyhteistyön kehittämiseen ja yhteistyön laajentamiseen.

Uzbekistanin geopoliittinen asema luo sekä mahdollisuuksia että riskejä, todetaan Framco Finlandin Markkinakartoituksessa Keski-Aasian kierto- ja biotalousalan markkinoista. Itselleni oli matkalla huomionarvoista suurten kaupunkien siisteys, vieraanvaraisuus, herkulliset liharuuat sekä monien toimijoiden halu kansainvälistymiseen ja vientiin, jota myös paikallinen hallinto tukee vahvasti.

Tässä voisi olla mahdollisuus hyödyntää suomalaisten Venäjä-yhteistyöstä hankittua osaamista, kielitaitoa ja kokemuksia laajasti osaamisen kehittämisessä myös koulutussektorilla.