Asuntolaohjaus on nuoria varten

Joka vuosi noin kymmenentuhatta nuorta harjoittelee itsenäisen elämän aakkosia asuntoloissa. Heitä tukemassa on asuntolaohjaajien ammattiryhmä.

Vuonna 2020 kaikissa ammatillisen koulutuksen asuntoloissa asui yhteensä 9 678 opiskelijaa. Näistä 8 433 opiskelijaa oli tavallisen majoituksen asukkaita ja 1 245 vaativan erityisen tuen majoituksessa olevia opiskelijoita. Suurimman opiskelijaryhmän muodostavat koulutuskuntayhtymien ja kuntien asuntoloissa asuvat opiskelijat. Tavallista asuntolatoimintaa ja vaativan erityistuen piirissä olevaa majoitusta tarjoavia koulutuksen järjestäjiä oli syksyllä 2021 yhteensä 48. (FCG Konsultointi Oy 2022.)

Vuonna 2020 ammatillisen perustutkinnon opiskelijoita oli noin 8 300 opiskelijaa, joka on lähes 98 % asuntoloissa asuvista opiskelijoista. Asuntolassa asuvien opiskelijoiden suurimman ryhmän muodostivat perustutkinto-opiskelijat ja suurin osa näistä nuorista on alaikäisiä. Usein asuntolaan muutetaankin jo 15-vuotiaina. (FCG Konsultointi Oy 2022.)

Miksi asuntolaan?

Asuntolaan on tyypillisesti muutettu, mikäli välimatka opiskelupaikan ja kodin välillä on pitkä tai kulkuyhteyksiltään haastava. Erityisesti harvaan asutuilla alueilla, puutteellinen tai olematon joukkoliikenne on este, joka vaikeuttaa tai tekee mahdottomaksi oppilaitoksen ja kodin välisen päivittäisen kulkemisen. Osalla nuorista asuntolaan muuton takana on muuttohalukkuus toiselle paikkakunnalle ja siihen usein liittyvä halu astua itsenäistymisen polulle.

Kun ammatillisia oppilaitoksia on harvassa, asuntolassa asuminen mahdollistaa sen, että opiskelija voi aidosti valita itselleen mieluisimman koulutuksen. Asuntolatoiminta tasaa myös osaltaan koulutuksen saavutettavuutta, tarjoamalla turvallisen asuinpaikan koulutukseen hakeutuvalle nuorelle. Asuntoon sitoudutaan määräaikaisesti, se myönnetään yleensä lukuvuodeksi kerrallaan ja asuminen koulutuksen järjestäjän osoittamassa asuntolassa on maksutonta.

Valvomista, hoitamista, ohjaamista

Asuntolanvalvojan ja asuntolanhoitajan ammattinimikkeillä työskennellään edelleen jonkin verran asuntoloissa. Työskentelyyn liittyy edelleenkin valvontaa ja ympäristön hoitamista, mutta käynnissä on vahva murros kohti ohjauksellista työotetta. Asuntolaohjaajien tärkeimmäksi työkentäksi koetaan yhä vahvemmin nuorten tukeminen heidän oman toimintansa suunnittelussa ja järjestämisessä. Miten innostaa nuoria tekemään asioita itse, on keskeinen kysymys ja tehtävä asuntolaohjauksen kentässä.

Asuntoloille on ominaista, että sen asukkaille tarjotaan mahdollisuuksia olla mukana vaikuttamassa omaan asumisympäristöön. Ohjaajan tehtävänä on luoda tilanteita, joissa ideoita syntyy, ja auttaa löytämään kanavia niiden toteuttamiseen. Kaiken itse tekemisen ei tarvitse kuitenkaan olla organisoitua, aina on niitä nuoria, jotka haluavat keskittyä omien juttujen tekemiseen. Asuntolaohjaajan rooli on tukea asuntolassa asuvaa nuorta löytämään hänelle sopiva osallisuuden tapa asuntolaympäristössä. Yhden asuntolaohjaajan sanoin: ”Me ollaan nuorilla töissä.”

Laadukas asuntolatoiminta ja sen kehittäminen

Ammatillisen koulutuksen asuntolaohjaajien kentän tarpeisiin on laadittu Opetushallituksen vuonna 2020 julkaisema Laadukas asuntolatoiminta -opas. Laatusuositusten tavoitteena on synnyttää yhteistä keskustelua asuntolatoiminnan laadun kehittämi­sestä ja muodostaa mahdollisimman yhtenäisiä käytäntöjä asuntolatoiminnan järjestäjille. Samalla kuitenkin myönnetään, että eri puolilla Suomea asuntolat ovat hyvin erilaisessa asemassa. Jo esimerkiksi asuntolan fyysinen sijainti tuo toimintaan erilaisia käytäntöjä ja sääntöjä. Tämän takia koulutuksen järjestäjän on välttämätöntä sovittaa toimintansa paikalliseen toimintaympäristöön. (Opetushallitus 2020.)

Laadukas asuntolatoiminta -oppaan päivitystyö on käynnistynyt tänä syksynä. Uutena sisältönä oppaaseen tuodaan Yhessä eteenpäin -hankkeen kehittämä VeKe-asuntolaohjauksen vertaiskehittämisen työkalu. Se tarjoaa strukturoidun ja asuntoloiden erilaiset asemat huomioivan tavan kehittää asuntolaohjauksen toimintaympäristöä.

Työkalua voidaan käyttää ohjaajan ja hänen lähiesihenkilönsä itsearviointina tai kytkemällä toisen asuntolan ohjaaja ja hänen lähiesihenkilönsä yhteiseen vertaiskehittämiseen. VeKen käyttöön osallistuu aina myös asuntolan asukkaat, jotka pääsevät sen kautta vaikuttamaan tuetusti ja tasavertaisesti asuntolan toimintaan ja kehittämiseen. Säännöllisesti käytettynä se auttaa lisäämään asukkaiden osallisuutta ja hyvinvointia. Se ohjaa vastaamaan kysymykseen: ”Miten olla paremmin nuorilla töissä.”

Lähteet

FCG Konsultointi Oy 2022. Terveet Tilat 2028: Ammatillisen koulutuksen asuntoloiden nykytilaselvitys. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2022. Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/terveet-tilat-2028-ammatillisen-koulutuksen-asuntoloiden. [Viitattu: 19.10.2022].

Opetushallitus 2020. Laadukas asuntolatoiminta. Oppaat ja käsikirjat 2020:6. Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/laadukas-asuntolatoiminta. [Viitattu: 19.10.2022].

VeKe -asuntolaohjauksen vertaiskehittäminen. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://www.asuntolaohjaajat.net/. [Viitattu: 19.10.2022].