Liikuttaako joukkoliikenne lapsia ja nuoria?

 Joukkoliikenne tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden itsenäiseen liikkumiseen ja elämänpiirin laajentamiseen. Aina tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan käytetä.

Viime aikoina on uutisoitu HSL:n mahdollisista joukkoliikenteen säästökohteista – leikkauslistalle on väläytelty niin lastenvaunujen kanssa kulkevien sekä koululaisryhmien maksuttomien matkojen poistoa kuin opiskelija-alennuksen rajaamista vain opintukea saaviin. Tämä on herättänyt vilkasta keskustelua myös sosiaalisessa mediassa ja näihin eriarvoisuutta tuottaviksi katsottuihin säästökohteisiin onkin nyt otettu aikalisä.

Joukkoliikenne mahdollistaa lasten ja nuorten arkisen paikasta toiseen liikkumisen lähiympäristöään kauemmas. Saavutettavaa ja edullista joukkoliikennettä on pidetty pääkaupunkiseudun etuna, mutta ilmaista se ei yksittäisille lapsille ja nuorille pääkaupunkiseudulla ole.

Mikkelin kaupunki sen sijaan on tarjonnut maksuttomat bussimatkat peruskoululaisille vuodesta 2017 lähtien. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yksiköiden Juvenian ja Active Life Labin yhteisessä FREERIDE-tutkimushankkeessa olemme selvittäneet maksuttoman joukkoliikenteen yhteyttä 10–12-vuotiaiden lasten itsenäiseen liikkumiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen Mikkelissä sekä vertailupaikkakuntana käyttämässämme Kouvolassa, jossa joukkoliikenteen käyttö on peruskoululaisille maksullista.

Miksi lapset ja nuoret käyttävät joukkoliikennettä vähän?

Olimme hankkeessa kiinnostuneita muun muassa siitä, miksi lapset ja nuoret aiempien tutkimusten mukaan käyttävät melko vähän joukkoliikennettä. Alue ja ympäristö-lehdessä julkaistussa artikkelissamme olemme tuoneet esiin lasten ja heidän vanhempiensa raportoimia seikkoja: Lapset liikkuvat bussilla, mikäli matkat ovat pitkiä ja he eivät saa vanhemmiltaan kyytiä.

Pyörää ja autoa pidettiin bussia nopeampina ja helpompina kulkumuotoina. Eräs bussin käyttöä vaikeuttava tekijä liittyi saavutettavuuteen: bussien katsottiin liikennöivän harvoin sekä tutkittavien kannalta toimimattomilla reiteillä.

Tarkastelimme myös sitä, syrjäyttääkö maksuton joukkoliikenne lasten aktiivista liikkumista vai voiko se jopa parantaa harrastusten yhdenvertaista saavutettavuutta ja koko päivän fyysistä aktiivisuutta.

Maksuton joukkoliikenne ei syrjäytä lasten aktiivista liikkumista

Määrälliseen aineistoon perustuvassa julkaisussamme ilmaisen joukkoliikenteen Mikkelissä lapset pyöräilivät vähemmän kuin Kouvolassa. Mikkelissä lapsille kuitenkin kertyi kuitenkin enemmän bussipysäkeille kävelyä. Muutoin lasten kokonaisaktiivisuus oli molemmissa kaupungeissa samalla tasolla.

Vanhempien ja lasten haastatteluissa ei ollut juuri polemiikkia siitä, vähentääkö joukkoliikenteen käyttö lasten fyysistä aktiivisuutta vai lisääkö se itsenäistä liikkumista ja harrastusten saavutettavuutta. Signaaleja aineistossa kuitenkin on: bussikyydit koettiin hyödyllisiksi ja perheen arkea helpottaviksi erityisesti kauempana sijaitseviin lasten harrastuspaikkoihin itsenäisesti kuljettaessa.

Aineistosta välittyi kuitenkin joukkoliikenteen kulttuurinen vieraus: aiemmissa tutkimuksissa havaitun lasten itsenäisen liikkumisen väheneminen liittyy usein vanhempien kyytipalveluihin vallitsevana normina. Lapset eivät ole tottuneita käyttämään busseja ja etenkin aineiston nuorimmat, 10-vuotiaat, olivat epävarmoja liikkumaan itsenäisesti. Myös aikuiset pitivät usein muita kulkumuotoja bussia ”fiksumpina”.

Kohti kestäviä liikkumisratkaisuja

Kestävällä liikkumisella tarkoitetaan ympäristön ja yhteiskunnan näkökulmasta yksilön ja ympäristön hyvinvointia edistäviä liikkumisratkaisuja. Liikenteen päästötavoitteiden mukaisesti liikenteen päästöt tulee Suomessa puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja yksi keskeinen toimi tässä on kestävän liikkumisen edistäminen kaupunkiseuduilla. Joukkoliikenteen kehittäminen on kävelyn ja pyöräilyn ohella yksi keskeinen osa kestävien liikkumisratkaisujen edistämisen toimenpiteitä.

Bussin maksuttomuus ei tutkimuksemme mukaan vaikuta riittävältä houkuttimelta, koska kyse on myös kulttuurisista käytännöistä. Autolla kyyditseminen saattaa osaltaan vähentää ja myöhentää lasten itsenäistä liikkumista, joka puolestaan ilmenee lasten epävarmuutena ja täten vähäisenä joukkoliikenteen käyttönä. Näiden havaintojen pohjalta maksuttomuuden lisäksi bussin käytön kulttuurista vierautta voitaisiin pyrkiä vähentämään markkinointitoimenpiteillä tai ohjatuilla joukkoliikenteen kokeiluilla.

Joukkoliikenne tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden itsenäiseen liikkumiseen ja elämänpiirin laajentamiseen. Toivottavasti myös jatkossa mahdollisimman edullisen mahdollisuuden.

Kirjallisuus

Berg, P., Rinne, T., Hakala, P., Tuuva-Hongisto, S. & Pesola, A. J. ”Fiksumpi mennä pyörällä tai autolla”: Lasten ja vanhempien näkemyksiä joukkoliikenteestä kahdessa kaupungissa. Alue Ja Ympäristö, 51(1), 127–146. https://doi.org/10.30663/ay.113127

Demokraatti. Mielipiteet (Anita Hellman) 24.10.2022. HSL:n suunta on käsittämätön – saavutettava ja edullinen joukkoliikenne on pääkaupunkiseudun etu | Demokraatti.fi

Helsingin Sanomat (Marja Salomaa) 25.10.2022. Lastenvaunujen kanssa kulkevien ilmaisiin matkoihin ja hinnankorotuksiin otettiin aikalisä – Kaupunki | HS.fi

Pesola, A.J. Hakala, P. Berg, P., Ramezani, S., Villanueva, K. & Rinne, T. 2022. The effects of free-fare public transportation on the total active travel in children: A cross-sectional comparison between two Finnish towns. Journal of Transport & Health 27, 101506. https://doi.org/10.1016/j.jth.2022.101506.