Tulevaisuutta voi visioida pelien avulla

Miltä yhteiskuntamme ja elämämme näyttävät tulevaisuudessa, kun erilaiset megatrendit törmäilevät toisiinsa ja muuttavat asioita globaalilla tasolla? Elämme isojen muutosten aikaa ja lisäksi nuo muutokset tapahtuvat kaikkialla ympärillämme nopeammin kuin koskaan ennen.

Arvaamattomuuden vuoksi tulevaisuuteen liittyy monenlaisia huolia ja epävarmuutta. Tämä heijastuu selkeästi myös nuoriin – Suomessakin on merkittävä joukko nuoria, jotka suhtautuvat tulevaisuuteen pessimistisesti (ks. esim. Kiilakoski 2022, 75). Ratkaisuna tähän haasteeseen olemme kehittäneet nuorille tarkoitettua tulevaisuusvalmennusta. Yhdistämme toiminnallisuuteen ja osallisuuteen perustuvaa nuorisotyöllistä pedagogiikkaa tulevaisuusohjaukseen ja -ajatteluun. Toisin sanoen haluamme harjoitteiden kautta käydä nuorten kanssa keskustelua erilaisista mahdollisista tulevaisuuksista sekä visioida yhdessä hyvää tulevaisuutta.

Nuorilla on suuri tarve kohtaamiselle ja keskustelulle

Valmennuksemme on suunnattu 15–29-vuotiaille, mutta toiminnallinen ja osallistava tulevaisuuden pohtiminen sopisi erinomaisesti kaikille, aina päiväkoti-ikäisistä eläkeläisiin. Kohderyhmänämme ovat erityisesti olleet työttöminä työnhakijoina olevat nuoret, joten valmennusta on tehty yhteistyössä Ohjaamojen, etsivän nuorisotyön, nuorten työpajojen ja työllisyyspalveluiden kanssa. Näissä tapaamisissa on käynyt selväksi, että tulevaisuus herättää nuorissa monenlaisia ajatuksia ja heillä on valtava tarve keskustella niistä. Monet mukana olleet nuoret ovat myös kokeneet, ettei heidän mielipidettään tulevaisuudesta ole aikaisemmin kysytty – eikä heidän huoliaan ole kuultu.

Tulevaisuusvalmennuksessa on tarkoitus pohtia maailmaa ja tulevaisuutta hyvin laajasti, eikä välttämättä suoraan esimerkiksi koulutusvalintojen tai työllistymisen näkökulmasta. Nämä kuitenkin nousevat usein esille, kun visioidaan henkilökohtaista hyvää tulevaisuutta. Nuoret ovat kokeneet kokonaisvaltaisen lähestymistavan erittäin positiivisena.

Monissa nuorille suunnatuissa palveluissa pystytään keskittymään vain johonkin tiettyyn elämän osa-alueeseen kuten vaikkapa työnhakuun, mielenterveyteen tai talousongelmiin. Nuorille ja valmentajalle on helpottavaa, kun huolenaiheista voidaan keskustella laajemmin. Tällöin päästään paremmin kiinni nuoren kokemien haasteiden ytimeen. Tämän myötä meillä onkin valmennuksissa herännyt keskeinen kysymys: kuinka yhteiskunta pystyisi paremmin mahdollistamaan nuorille tällaista kokonaisvaltaista kohtaamista eri palveluissa?

Pelit tarjoavat turvallisen ympäristön tulevaisuuspohdinnoille

Yksi tärkeä työkalu valmennuksissamme ovat olleet erilaiset pelit. Olemme kehittäneet perinteisinä lautapeleinä toimivia harjoitteita, joita voidaan käyttää myös verkossa etäryhmien kanssa. Näissä peleissä nuoret pääsevät esimerkiksi jahtaamaan mittaamattoman arvokasta meteoriittia tai ratkaisemaan tulevaisuuteen sijoittuvaa rikosmysteeriä. Samalla he miettivät tulevaisuutta eri näkökulmista: Millaisia muutoksia saatamme kohdata? Miltä hyvä tulevaisuus näyttäisi? Miten voin itse edistää hyvää tulevaisuutta?

Olemme huomanneet, että omien ajatusten ja huolien käsittely on nuorille helpompaa pelin sisällä kuin esimerkiksi perinteisellä oppitunnilla luokkahuoneessa. Pelaamiseen liittyy aina oma leikinkaltainen tilansa, jossa on omat sääntönsä sekä pelimaailma, johon osallistujat voivat uppoutua ja ikään kuin irrottautua arkitodellisuudesta. Hollantilainen kulttuurihistorioitsija Johan Huizinga (1984, 17–21) kuvaa tätä käsitteellä pelin taikapiiri, jota on laajalti käytetty muun muassa pelitutkimuksessa.

Valmennuksissa tämä pelin taikapiiri on toiminut oppimisympäristönä, jossa nuorten on helpompi heittäytyä spekuloimaan erilaisilla tulevaisuusnäkymillä. Pelin sisällä vääriä vastauksia ei ole, vaan nuoret ja valmentajat uskaltavat yhdessä pohtien tuottaa luovia ja mielikuvituksellisia visioita. Pelaaminen tekee visioinnista myös tasa-arvoisempaa – moni tavallisesti hiljaisempi nuori on nimenomaan näiden pelien kautta rohkaistunut osallistumaan keskusteluun. Näiden harjoitteiden avulla on luontevasti päästy puhumaan siitä, millaista tulevaisuutta me oikeastaan toivomme.

Tulevaisuusvalmennusten kehittämistyö on vielä kesken. Mielellään näkisimme aiheen nousevan keskusteluihin niin nuorisoalalla kuin muitakin väestöryhmiä koskien. Visiomme nimittäin on, että tulevaisuustietoisuus ja -ajattelu tulevat jatkossa olemaan yksi tärkeimmistä kansalaistaidoista.

Lähteet

Huizinga, J. 1984. Leikkivä Ihminen: Yritys kulttuurin leikkiaineksen määrittelemiseksi. Helsinki: WSOY.

Kiilakoski, T. (toim.) 2022. Kestävää tekoa. Nuorisobarometri 2021. Valtion Nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2022/03/nuorisobarometri-2021-web.pdf [viitattu 18.10.2022]