Käyttäjälähtöisyys TKI-prosesseissa ja hankeyhteistyössä

TKI-toiminta pyrkii vastaamaan ajankohtaisiin haasteisiin ympäröivässä yhteiskunnassa. Tällöin kehitämme eri kohteiden lisäksi myös itse TKI-toimintaa ja sen prosesseja. Hankkeiden onnistumista seurataan ja arvioidaan monin tavoin erilaisin käyttäjälähtöisin mittarein.

Mukaan!-hankkeessa tarkastelemme jälkikäteen osallisuusteemaisia hankkeita, joissa kohderyhmien, kuten esimerkiksi nuorten osallisuus on hankkeen keskeisin päämäärä. Tällöin yksi hankkeen käytännön onnistumisen kriteeri on osallistujien määrä hankkeessa.

Usein haluaisimme tietää, miksi jotkut eivät osallistu, ja miten hankkeisiin osallistumisen astetta voisi nostaa. Tämä voi olla ongelmallista selvittää käyttäjälähtöisesti suoraan nuorilta, koska emme tiedä, keitä nämä ei-osallistujat ovat.

Käyttäjälähtöisyys Mukaan!-hankkeen lähestymistavassa

Tarkastelussamme katsomme hanketoiminnan laajempaa kuvaa. Konsultoimme Kymenlaakson alueen hanketoimijoita siitä, miten hyvin osallisuus on heidän mielestään toteutunut 2014–2020 ESR TL5-hankkeissa. Tällöin ajattelemme, että käyttäjälähtöiseen toimintaan kuuluu kohderyhmien lisäksi myös laajempi yhteisö. Konsultoinneissa kiinnitämme huomioita hankkeissa hyviksi havaittuihin menetelmiin, niin osallistujien tavoittamiseksi, sitouttamiseksi kuin heidän osallisuutensa tukemisekseen.

Käyttäjälähtöisyyttä ajatellessa on helppo ymmärtää hankkeeseen osallistuvat henkilöt palveluiden käyttäjinä. Hankkeita suunniteltaessa kuitenkin kirjoitettavan hankesuunnitelman niin kutsuttuja käyttäjiä ovat hankkeiden työntekijät ja projektipäälliköt. Hankesuunnitelma antaa mahdollisuudet, mutta asettaa myös rajoitteet hankkeessa tehtävälle työlle.

Nyt tarkastelemmekin osallisuushankkeita myös niissä työskennelleiden ihmisten näkökulmasta, sillä he ovat niitä, jotka osallisuushankkeisiin etsivät osallistujia ja tukevat kohderyhmien osallisuutta. Hanketyöntekijät ovat kirjaimellisesti hanketyön asiantuntijoita.

Mukaan!-hankkeessa käytetään palvelumuotoilun tiedonkeruu- ja kehittämismenetelmiä. Niihin kuuluvat päättyvän hankekauden hankkeiden osallistumisen kartoitus ja arviointi, toimijoiden ja mahdollisesti kohderyhmien konsultointi (hankekartoitus, haastattelut, Webropol-kyselyt, paneelit ja työpajat); sekä suositusten ja paremman mallin luominen osallistujien löytämiseen. Erityishuomio kiinnittyy digitaaliseen ja sensitiiviseen tavoitettavuuteen sekä saavutettavuuteen.

Käyttäjälähtöisyys on vuorovaikutteista

Hankehakujen, -kirjoituksen ja -suunnitelmien tulee myös olla käyttäjälähtöisiä, jotta voidaan tuottaa käyttäjälähtöistä osallisuutta tukevaa toimintaa.

Hankkeita toteutettaessa pyritään usein rakentamaan siltaa hankkeiden ja eri yhteisöjen välille kentällä. Mukaan!-hankkeen työpajoissa käytiin keskustelua siitä, että tiivis yhteistyö alueen palvelujen ja eri toimijoiden kanssa hankkeen suunnitteluvaiheessa on keskeistä, jotteivat hankkeet jää irrallisiksi ruohonjuuritason työstä. Hankekirjoituksessa on oltava tietoa kohderyhmien kanssa työskentelevien arjen realiteeteista, jotta voidaan kirjoittaa toteutettavissa olevia ja yhä vaikuttavampia hankkeita.

Hankeyhteistyö edellyttää vastavuoroisuutta. Ruohonjuuritasolla olisi hyvä, jos hankkeet nähtäisiin lisävoimavarana, eikä pelkkinä palavereina, jotka vievät aikaa pois ”oikeilta töiltä”. Hankesuunnitelmien kirjoittamisen prosesseista on myös hyvä olla käytännön ymmärrystä.

Kun tavoitteena on vaikuttavuus yksilö- ja yhteisötasolla, se saavutetaan paremmin yhteistyöllä. Keskinäinen kilpailu ei varsinkaan edesauta tätä tavoitetta. Emme halua tehdä hankkeita hankkeiden vuoksi vaan tuottaa todellista hyötyä alueilla käyttäjät edellä.

Lähde:

Keränen, M. Osallistumishankkeita on hyvä tutkia monipuolisesti ja kriittisestikin, Sitra. Saatavilla: https://www.sitra.fi/hankkeet/osallistamishankkeita-syyta-tutkia-monipuolisesti-ja-kriittisestikin/ Luettu 6.5.2022