Koulu- ja oppilaitosnuorisotyö kehittyy luottamuksella ja yhteisillä tavoitteilla

Kouluissa ja oppilaitoksissa viettää aikaansa päivittäin paljon nuoria, ja niissä työskentelee lukuisia kasvatus-, opetus- ja sote-alan ammattilaisia. Ihmisten kohtaamistyötä tekevien ammattilaisten tärkeimpiä työvälineitä on heidän persoonansa, jonka kautta jokainen opettaja, nuorisotyöntekijä, kuraattori ja muun ammattikunnan edustaja on nuorten kanssa kontaktissa.

Opetussuunnitelmissa, hyvinvointisuunnitelmissa ja lainsäädännössä määritellään toiminnan tavoitteet. Kasvattajayhteisöjen henkilöstön vastuulla on kehittää oma henkilökohtainen tapansa edetä tavoitteiden mukaisesti. Onnistuneen toiminnan ytimessä on yhteisön luottamus kunkin yhteisön jäsenen ammattitaitoon, sekä työlle asetettujen tavoitteiden ja oman toiminnallisen liikkumavaran tiedostamiseen.

Monialainen yhteistyö kasvattajayhteisössä

Koulut ja oppilaitokset ovat olemassa jokaista yksittäistä nuorta varten. Kasvattajat ja kasvattajayhteisö toimivat sekä nuorten että vertaisryhmien tukena. Kasvattajayhteisöön kuuluvat kaikki nuoren kanssa tekemisissä olevat henkilöt. Henkilöresurssit määräytyvät yhteiskunnallisten kriteerien, sekä paikallistason päätöksentekijöiden ratkaisujen mukaisesti.

Kasvattajayhteisö toimii yhteistyössä, jossa luotetaan kykyyn opettaa ja kohdata nuoria kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla. Resurssien järkevän kohdentamisen vuoksi tulee toimia yhteistyössä kaikkien samojen nuorten kanssa tekemisissä olevien kesken. Päällekkäinen työ tulee tunnistaa ja arvioida sen mukanaan tuoma yhdessä tekemisen arvo sekä mahdollisuudet.

Aidosti tarkoituksenmukainen yhteistyö voi toteutua kohdentamalla käytettävissä olevat resurssit oikein. Monialainen yhdessä tekeminen voi vähentää kunkin yksittäisen ammattilaisen käyttämiä työtunteja. Myös nuoren käyttämän ajan tulee pysyä kohtuullisena.

Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa toimitaan jatkuvassa muutoksessa. Yksilö yhteisössä ei ole koskaan pelkkä objekti, vaan aina myös subjekti. Nuoret kaiken keskiössä ovat ihmisiä, joilla on asiaa, tahtoa ja tarve oppia, ja joilla on jokaisella omat erityispiirteensä. Kasvattajayhteisön jäsenten tulee peilata toimintaansa aina tilanteeseen sopivalla tavalla, huomioiden yksilöiden ominaispiirteet.

Myös nuori toimii samoin eri opettajien ja kasvatusalan ammattilaisten kanssa, omaa toimintaansa sopeuttaen. Persoonat kohtaavat, mahdollistaen henkilökohtaisen kasvamisen. Onnistumisen ytimessä on molemminpuolinen aito luottamus.

Nuorisotyö kouluissa ja oppilaitoksissa

Nuorisotyö on yksilötyötä tai ryhmässä toimimista, mukautuvaa resurssia koulujen, oppilaitosten ja asuntoloiden arjessa. Lähtökohtaisesti nuori osallistuu nuorisotyön tarjoamaan toimintaan vapaaehtoisesti. Nuorisotyö ei ole tiukkaan aikataulutettua, joskin toiminnan on oltava jäsennettyä.  Nuorisotyö antaa nuorille mahdollisuuden kohdata kuunteleva aikuinen ilman arvoivaa tai sanktioivaa roolia formaalin opetustilanteen ulkopuolella, mutta myös opetustilanteen rinnalla.

Nuorisotyö voi toimia myös silloin, kun opetushenkilöstö keskittyy opettamiseen, pedagogisen vastuun jäädessä kuitenkin aina opettajalle. Nuorisotyöllisten menetelmien keskiössä ovat nuoren kohtaaminen, osallistaminen sekä tukeminen elämän eri osa-alueilla. Lisäksi nuorisotyö osallistuu koulujen ja oppilaitosten yleiseen hyvän ilmapiirin kehittämiseen.

Koulujen ja oppilaitosten oppivelvollisuuteen perustuvana tehtävänä on järjestää tutkintoihin johtavaa koulutusta maksuttomana perus- ja jatkokoulutuksena. Lisäksi koululla on opetus-, kasvatus-, yhteiskunnallinen-, kulttuuri- ja tulevaisuustehtävä, jonka toteuttamisessa nuorisotyöllä on merkittävä mahdollisuus olla tukena.

Siinä missä opettajilla on tiedossaan opetettavat asiat ja sitä tarkoitusta varten oppimateriaaleja, on nuorisotyöntekijällä käsitys koulujen opetussuunnitelmiin kuuluvista yleisistä kasvatusvastuista, sekä vaihtoehtoisia malleja ja tapoja näiden saavuttamiseksi.

Nuorisotyöllisen toiminnan resurssointi

Kaikille yhteisiä tavoitteita kouluissa ja oppilaitoksissa on nuoren kasvu vastuulliseen aikuisuuteen, sekä siirtyminen parhailla mahdollisilla eväillä kohti tulevaisuutta. Tavoitteiden tulee olla selkeät sekä koulun henkilökunnan, nuorisotyön että nuorten itsensä näkökulmasta.

Yksi oleellinen tekijä tavoitteiden saavuttamiseksi on käytössä olevat taloudelliset resurssit, joilla voidaan palkata riittävä henkilökunta sekä opetukseen, nuorisotyöhön että muihin tarpeisiin. Toinen vaihtoehto on kohdentaa jo olemassa olevat resurssit uudelleen, alueellisesti ja sisällöllisesti sinne missä niitä tarvitaan. Tehtävien lisääminen jo olemassa oleviin työnkuviin tarkoittaa kuitenkin myös joistakin vanhoista käytännöistä luopumista.

Uudelleen kohdennetut resurssit ovat yksi tapa vakinaistaa nuorisotyö kouluissa ja oppilaitoksissa. Resursseja vapautuu toiminnasta, jota henkilöstö ei koe omakseen, ja josta näin ollen voidaan luopua. Tulee antaa mahdollisuus kokeilla, erehtyä, kokeilla lisää ja kehittää yhdessä, myös nuorten kanssa. Kasvattajayhteisöt oppivat löytämään oikeat tavat, luottaen jokaisen osaamiseen ja valintoihin.

Linkit julkaisuihin:

Kantonen H., Hännikäinen-Uutela, A-L. & Kiilakoski T. (toim.) 2021. Nuorisotyötä kouluissa ja oppilaitoksissa. Xamk kehittää 165. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Kivijärvi, A., Kauppinen, E., Kiilakoski T. & Leskinen, J. 2022. Hidasta kasvua ja lisääntyviä vastuita. Kunnallinen nuorisotyö suomessa 2021. Nuorisotutkimusseuran/Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 238.