Miltä oppilaitosnuorisotyön laatu tuntuu?

On monta oikeaa tapaa arvioida nuorisotyön laatua. Yksi niistä on kysyä nuorilta heidän palvelukokemuksistaan.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian nuorilta selvitettiin keväällä 2022 heidän ajatuksiaan ja kokemuksiaan oppilaitosnuorisotyöstä ja sen laadusta ryhmähaastatteluissa, luotaintyöskentelyssä ja luovan kirjoittamisen keinoin. Nuoret toivoivat, että laadukas oppilaitostyö Gradialla jatkuu myös tulevaisuudessa.

”Mitä se jättää suhun, se nuorisotyö” – laatu erinomaisina palvelukokemuksina

Oppilaitosnuorisotyö on yleistynyt 2000-luvulla. Se on ennalta ehkäisevää hyvinvointityötä, joka perustuu nuorilähtöiseen kohtaamisosaamiseen. Työssä vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja nuorten vertaisryhmiä sekä kohdataan nuoria myös vapaa-ajalla. (Hännikäinen-Uutela & Pöyry 2021, 142; Kivijärvi ym. 2022, 50.)

Nuorisotyön yleistyttyä pohditaan enenevästi sen laatua. Muotoilun näkökulma tekee laadun arvioinnista inhimillistä ja nuorilähtöistä; palvelun laatua arvioidaan nuorten palvelukokemuksilla. Suomen Standardisoimisliiton (2022) erinomaisen palvelun standardin (CEN/TS 16880) mukaan palvelun laatu on erinomaista, kun se ylittää säännönmukaisesti asiakkaan odotukset ja herättää positiivisia tunteita.

Nuorisotyön erinomaisena laatuna tämä tarkoittaa, että nuori kokee palvelun räätälöidyksi ja iloa tuottavaksi. Myös Gradian opiskelijat haluaisivat arvioida nuorisotyön laatua kokemustensa kautta; ”(laatua on) se, et miten se vaikuttaa, millainen olo sulle jää siihen sun päivään. Mitä se jättää suhun, se nuorisotyö.”

Yleistä onnellisuutta laadukkaasta nuorisotyöstä

Ammattiopistossa opiskelevat nuoret kertoivat kokeneensa laadukkaassa nuorisotyössä iloa, helpotusta, turvaa ja onnellisuutta:

”Se tuo semmosta yleistä onnellisuutta (…) jaksaa paremmin (…) yleisesti piristävää.”

”On tervetullut fiilis, sinne on helppo mennä.”

”Sut huomioidaan työntekijöitten toimesta ja sulla on turvallinen olla.”

Kokemukset indikoivat nuorisotyön laatua; kokeeko nuori itsensä tervetulleeksi ja turvalliseksi ollessaan nuorisotyöntekijöiden kanssa tai osallistuessaan heidän järjestämiinsä tapahtumiin.

Lukiolaisille satunnaisista ihmisistä kaveriporukka opiskeluajalle

Gradian lukiolaiset korostivat nuorisotyön yhteyttä kaveriporukoiden muodostumiseen. Lukioiden luokattomuus tarkoittaa, että kurssit ja opiskeluryhmät vaihtuvat jaksoittain monta kertaa vuodessa. Käytäntö ei tue pysyvien vertaisryhmien muodostumista, vaikka ne ovat tärkeitä nuoruusiän kehityksessä. Nuorisotyön arvo määrittyi lukiolaisille kavereiden löytämisen kautta:

”Voi ensin turvautuu nuoriso-ohjaajiin, mennä niille juttelee ja samalla muilleki ihmisille.”

”Discordin (lukionuorisotyön pienryhmä) pohjalta pääsi muodostuu kaveriporukka lukioajalle. Sit on porukka, minne voi mennä istumaa ja juttelee. Ettei ois todennäköisesti muuten tavannu. Ois ollu vaan satunnaisii ihmisii, joita näkee ohimennen käytävillä.”

Lähteet

Hännikäinen-Uutela, A.-L. & Pöyry, S.-M. 2021. Vaikuttavaa nuorisotyötä kouluissa ja oppilaitoksissa. Teoksessa Haapala, A. (toim.) Kestävää hyvinvointia kehittämässä. Vaikutuksista kohti vaikuttavuutta. Mikkeli: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 142–146.

Kivijärvi, A.; Kauppinen, E.; Kiilakoski, T. & Leskinen, J. 2022. Hidasta kasvua ja lisääntyviä vastuita. Kunnallinen nuorisotyö Suomessa 2021. Kanuuna-verkosto, Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto.

Suomen Standardisoimisliitto 2022. CEN/TS 16880 Palvelun erinomaisuus | SFS Saatavissa: https://sfs.fi/standardeista/tutustu-standardeihin/suositut- standardit/cen-ts-16880-palvelun-erinomaisuus/, [viitattu 28.6.2022].