Mittarit luovat nuorisotyön tulevaisuutta

Mittareilla tehdään näkyväksi, miten nuorisotyö edistää nuorten hyvää elämää. Juveniassa kehitetään nuorisotyön laadullisia mittareita yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.

Nuorisotyötä dokumentoidaan ja mitataan useilla eri mittareilla työmuodosta ja rahoituspohjasta riippuen. Mittareiden tehtävänä on tuoda näkyväksi nuorisotyön tuloksia ja vaikutuksia. Työn merkitys pyritään sanoittamaan ja tekemään näkyväksi mittareiden avulla, jotta siitä kertominen muille mahdollistuisi.

Nuorisotyössä mitataan jo hyvin onnistuneesti työn tuloksia. Vaikutusten todentamisessa on myös päästy hyvään alkuun muun muassa nuorilta kerättävän kokemustiedon pohjalta. Sen sijaan vaikuttavuuden mittaamisessa olemme vielä alkutekijöissä. Ensimmäinen askel kohti vaikuttavuuden mittaamista on kirkastaa ja dokumentoida nuorisotyön eri tavoitteet. Ennen vaikuttavuusmittareiden kehittämistä on tiedettävä, mihin vaikutuksiin nuorisotyössä ylipäätänsä pyritään. (Moisala & Laine 2021.)

Tavoitemittari kirkastaa työn merkityksen

Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta ovat nuorisotyön dokumentoinnin edelläkävijöitä. Aluehallintoviraton ylläpitämä PAR asiakas- ja tilastointijärjestelmä sisältää kummallekin työmuodolle räätälöidyt käyttöliittymät. Kentän täsmällisen dokumentointityön tuloksena on syntynyt arvokas aineisto nuorisotyön tutkimuksen ja tiedolla johtamisen tarpeisiin.

PAR-järjestelmää kehitetään jatkuvasti. Etsivän nuorisotyön dataa vuonna 2019 tarkasteltaessa huomattiin, että aineisto jättää piiloon etsivän nuorisotyön prosessin aikana tapahtuvat eri vaiheet. Työmuodon tavoitteet julkisessa puheessa kohdistuivat poliittisen tahtotilan mukaisesti hyvin kapea-alaisesti nuorten siirtymiseen työhön ja koulutukseen. Ratkaisuna asiaan kehitettiin etsivään nuorisotyöhön tavoitemittari osaksi PARent järjestelmää Juvenian, Inton ja Aluehallintoviraston yhteistyönä. (Moisala, Paananen, & Nieminen 2020.)

Tavoitemittari pohjautuu etsiviltä kerättyyn aineistoon, jonka pohjalta se muovattiin mittarin muotoon mukaillen nuorisotyön teoreettisia jäsennyksiä ja nuorisopoliittisia linjauksia. Tavoitemittariin rakentui kymmenen eri etsivän nuorisotyön tavoitetta. Tavoitteet liittyivät nuorten sosiaaliseen vahvistumiseen, nuorten osallisuuden vahvistumiseen ja nuorten siirtymien sujuvoittamiseen. (Mt.)

Tavoitemittarin ensimmäiset tulokset on saatu vuodelta 2021. Tuloksista voidaan nähdä, että etsivä nuorisotyöntekijä on asettanut tavoitteeksi nuoren pääsyn avoimille työmarkkinoille vain joka viidennen nuoren kohdalla. Etsivän nuorisotyön piirissä olevien nuorten tarpeet painottuvat tarpeellisten palveluiden saamiseen, osallisuuden edistämiseen omassa elämässä, arjenhallintataitoihin ja itsetuntemuksen vahvistumiseen. (Piiroinen, tulossa 2023.) Tieto luo tärkeän perustan ymmärrykselle, mitä eri muuttujia tulee tarkastella etsivän nuorisotyön vaikuttavuuden mittaamisen kehitystyössä.

Mittarit kuvaavat mennyttä ja rakentavat tulevaa

Etsivän nuorisotyön tavoitemittarista saatujen hyvien kokemusten perusteella työpajatoiminnalle on päätetty tehdä oma tavoitemittari Juvenian, Inton ja Aluehallintoviraston yhteistyönä etsivän nuorisotyön mittarin rakennusprosessia seuraten. Työpajatoiminnan tavoitteiden määrittäminen aineistolähtöisesti työpajatoimijoilta kerätystä aineistosta varmistaa, että mittari kuvaa kohdettaan. Kun nuorisotyön tavoitteet määrittyvät kentästä käsin, ne tarjoavat realistisen pohjan keskustelulle työn kehittämisen tarpeista ja rahoituksen reunaehdoista.

Mittareiden avulla voimme tarkastella, mitä nuorisotyössä on tapahtunut ja mihin sillä on pyritty. Mittareiden merkitystä nuorisotyön tulevaisuuden suunnan näyttäjinä ei kuitenkaan sovi vähätellä. Mittarit ohjaavat mittarin käyttäjää kohdistamaan katseensa työssään määriteltyihin asioihin. Mittarit voivat parhaimmillaan jäsentää työtä ja tehdä näkyväksi myös kehittämisen kohtia.

On kuitenkin tärkeää, että mittareita tarkastellaan kriittisesti tietyin väliajoin. Mittarit eivät saa jarruttaa nuorisotyön uusia kehityksen suuntia. Mittareiden on syytä myös olla luonteeltaan tarpeeksi laaja-alaisia, sillä on tärkeää tehdä myös näkyväksi, mitä nuorisotyö ei tavoittele. Tasavertaisessa vuoropuhelussa nuorisotyön kentän, nuorisotyön tutkimuksen ja nuorisotyön valtion hallinnon kanssa kehitetyillä mittareilla voimme luoda nuorisotyölle parhaat mahdolliset edellytykset tukea nuorten hyvää elämää tulevaisuudessa. 

Lähteet

Moisala, M. & Laine, S. 2021. Kohti vaikuttavaa verkkonuorisotyötä. Vaikuttavuuden mittaamisen nykytila ja tulevaisuuden visiot. Xamk tutkii 21, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-389-1. [Viitattu 20.10.2022].

Moisala, M., Paananen, E. & Nieminen, T. 2020. Tavoitteen asettelusta etsivän nuorisotyön merkityksen tunnistamiseen. Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry. Saatavissa: https://www.intory.fi/uutiset/blogi-tavoitteen-asettelusta-etsivan-nuorisotyon-merkityksen-tunnistamiseen/. [Viitattu 20.10.2022].

Piiroinen, M. (tulossa 2023). Nuorten osallisuus ja etsivä nuorisotyö – mitä etsivän nuorisotyön uusi tavoitemittari niistä kertoo? Teoksessa Kekki, M.-K. & Ollikainen, A. & Kovalainen, P. Osallisuuden osaamiskeskus.