Läppäri kuvattuna läheltä ja sivusta. Läppäri on pöydällä. Henkilön kädet näkyvät kirjoittamassa läppärille. Taustalla näkyy kahvikuppi telineessä. Tunnelma kuvassa on hämyinen. Kuva: John Schnobrich, Unsplush.

Verkkonuorisotyön tulevaisuuden kysymykset

07.11.2022

Mihin asioihin pitää nyt ja tulevaisuudessa keskittyä verkossa tehtävässä nuorisotyössä? Tähän kysymykseen vastasi kymmenen verkkonuorisotyön toimijaa kesäkuussa tehdyssä kartoituksessa.

Verkkonuorisotyötä on Suomessa tehty 1990-luvulta alkaen. Sen jälkeen niin toimijat kuin toteutus ovat monimuotoistuneet ja kasvaneet. (Verke 2019.) Kesäkuussa 2022 tehdyssä kartoituksessa kerättiin Suomen aineisto osaksi Digital Youth Work -hankkeen Uusia käytäntöjä verkkonuorisotyöhön -osioon.

Kartoituksessa haastateltiin verkkonuorisotyön palveluiden tuottajia ja toimijoita, jotka tavoittivat sijaintinsa tai elämäntilanteensa vuoksi vaikeasti tavoitettavissa olevia nuoria. Kartoituksen palveluista osa tuotettiin hankkeina ja osa vakiintuneina rakenteina. Yhteistä näille palveluille oli, että niitä tuotettiin yhdessä nuorten kanssa. Nuoret olivat mukana rakentamassa palveluita ja keskustelua palveluiden sisällöistä käytiin nuorten käyttäjien kanssa aktiivisesti eri tavoin.

Mihin kysymyksiin verkkonuorisotyössä pitäisi keskittyä?

Kartoituksen yhtenä osiona pohdittiin, mitä keskustelua vastaaja toivoisi verkkonuorisotyön palveluista käytävän. Mitä mahdollisuuksia ja haasteita tulevaisuudessa vastaajien mukaan näyttäytyy? Seuraavat kolme teemaa nousivat kartoituksessa selkeästi esille.

Yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien edistäminen

Kaikki kartoituksen verkkopalvelut tavoittivat kohderyhmänsä nuoria hyvin, mutta samalla vastaajat tunnistivat tilanteita ja rakenteita, minkä vuoksi palvelu ei tavoita kaikkia kohderyhmän nuoria. Saavutettavuus herätti pohdintaa, ettei saavutettavuuskysymyksiin ole aina mahdollista vaikuttaa, kun toimitaan yritysten luomilla alustoilla.

Kielitarjontaa monipuolistamalla palveluiden koettiin tavoittavan laajemman joukon nuoria. Kielitarjonnan laajentamisen esteenä oli kuitenkin usein resurssit. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistönuorten kohdalla pohdittiin esteitä, jotka estävät osallistumasta verkkopalveluihin, ja miten näitä esteitä olisi mahdollista poistaa.

Yleisesti osa vastaajista pohti, miten verkossa toteutettavissa palveluissa tulisi enemmän pohtia eettisiä kysymyksiä, miten eettinen ihmisyys palveluissa tulevaisuudessa näyttäytyy ja miten siihen vaikutetaan.

Turvallinen verkkoympäristö

Verkossa toimimisen turvallisuus nousi esille jokaisen vastaajan kanssa käydyssä keskustelussa. Sama teema nousi esille myös keväällä nuorisotyön ilmiöitä etsiessämme, mistä julkaistiin lokakuussa Ok, Boomer – ilmiöitä nuorisotyön kentältä -artikkeli (Helin, Moisala & Uustalo 2022).

Kartoituksen vastausten perusteella turvallisuus muodostuu muun muassa nuorten medialukutaidosta ja työntekijöiden taidoista tunnistaa erilaisia ilmiöitä. Pidettiin tärkeänä, että jokainen nuori saisi taitoja toimia verkossa ja että työntekijät pystyisivät tarkkailemaan tilanteita myös ennakoiden. Ongelmaksi nähtiin, jos esille nousseisiin ilmiöihin reagoidaan liian hitaasti.

Yhtenä näkökulmana nousi yritysten vastuu ylläpitämillään alustoilla. Miten yritykset toimivat aktiivisesti estääkseen esimerkiksi lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia ja miten yritykset voisivat tehdä enemmän yhteistyötä nuorisotyön toimijoiden kanssa turvallisen tilan rakentamisessa.

Verkostojen ja yhdessä tekemisen merkitys

Vastaajat tarkastelivat palveluaan usein käyttäjiensä näkökulmasta, miten nuori liikkuu verkossa ja miten tarjottu palvelu löytyy nuorelle. Tällöin koettiin tärkeäksi, että työtä tehdään joko yhdessä tai eri palvelut ovat tietoisia toisista palveluista. Nuori on tärkeää saada ohjattua hänen tarpeisiinsa soveltuviin palveluihin. Jokainen kartoituksessa ollut toimija tekikin työtä joko yhdessä toisten toimijoiden kanssa tai oli vähintään verkostoitunut laajasti muiden verkkonuorisotyötoimijoiden kanssa.

Osa vastaajista tarkasteli kriittisesti myös alueellisten palveluiden tarjoajien tarvetta. Verkko ei tunne alueellisia rajoja, pitäisikö silloin myös palveluiden olla laajemmin valtakunnallisia. Tällöin palveluita pystyisi rakentamaan paremmin yhdessä.

Ratkaisut edistävät hyvinvointia

Verkkopalvelut toimivat nuorelle tukena monissa erilaisissa elämäntilanteissa, isommissa ja pienemmissä. Verkkopalvelut mahdollistavat osallistumisen niin omasta sängystä peiton alta kuin bussilla kulkiessa. Digitaalinen kasvuympäristö on iso osa nuorten elämää. Verkkonuorisotyöhön liittyvien kysymysten ratkaiseminen on oleellista, jotta jokaisella nuorella on tulevaisuudessa mahdollisuus osallistua nuorisotyön palveluihin.

Lähteet

Digital Youth Work. 2022. Opetushallitus. Saatavilla: https://www.oph.fi/fi/kehittaminen-ja-kansainvalisyys/erasmus-ohjelma-2021-2027/erasmus-nuorisoalalle-youth/pitkakestoiset-yhteistyohankkeet/digital-youth-work [Viitattu 24.10.2022].

Helin, E. Moisala, M. & Uustalo, K. 2022. Ok, Boomer -ilmiöitä nuorisotyön kentällä. Nuorisotyö-lehti. WWW-artikkeli. Saatavilla: https://nuorisotyolehti.fi/ok-boomer-ilmioita-nuorisotyon-kentalta/?fbclid=IwAR234asErUfi4Sj42M5SPPQxnBIo8I8SlGCKQP6B68WPzuVVRv_sOuiYtiU  [Viitattu 24.10.2022].

Verke. 2019. Mitä nuorisotyön tulisi tietää? Havaintoja teknologisoituvasta maailmasta. Helsinki: Verke. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.verke.org/julkaisut/mita-nuorisotyon-tulisi-tietaa/ [Viitattu 24.10.2022]

Kirjoittanut Essi Helin

Kirjoittaja työskentelee projektitutkijana Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juveniassa, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.