Tutkimustiedolla kohti asiakaslähtöistä kuntoutusta

Kuntoutuksen ammattilaisia ja asiakkaita on kuultava, kun tavoitteena on kehittää entistä asiakaslähtöisempää kuntoutusta. Kun eri näkökulmat tulevat huomioiduksi, kokonaisuudesta saadaan laajempi kuva.

Ihmiset tarvitsevat kuntouttavaa tukea erilaisissa elämäntilanteissa kokeakseen oman arkensa mielekkäänä. Kuntoutuksen asiakkaiden tarpeet vaihtelevat. Saatavilla on oltava näistä tarpeista lähtevää kuntoutusta.

Kuntoutus on aina riippuvaista yhteiskunnallisista oloista ja palvelujärjestelmistä. Suomessa kuntoutuksen rahoitus ja järjestämisvastuu on jakautunut monille tahoille. Hajanainen kuntoutusjärjestelmä johtaa helposti siihen, että kuntoutus ei toteudu oikea-aikaisesti tai jää jopa toteutumatta.

Kuntoutusta kehitetään parhaillaan laajasti monella taholla. Tavoitteena on muun muassa selkeämpi vastuunjako ja yhtenäisemmät valtakunnalliset käytännöt.

Kelan kuntoutuspalveluiden kehittämisen tavoitteena on entistä asiakaslähtöisempi kuntoutus. Muutos II -hankkeessa tuotetaan monenlaista soveltamiskelpoista tietoa (kuvio 1).

Yksi osatutkimus on “Kelan kuntoutuksen toimeenpano ja toimivuus” eli Kekut. Tuotamme tietoa sydänkuntoutuskursseilla ja Oma väylä -kuntoutuksessa meneillään olevien kokeilujen toteutuksesta.

Rekisteröitymismenettely korvaa palvelun kilpailutuksen ja palvelukuvaus entisen standardin. Kun näitä laajennetaan muuhun kuntoutukseen, tieto ammattilaisten ja asiakkaiden kokemuksista on hyödyksi.

Kokonaisuus hahmottuu moninäkökulmaisuudella

Kuntoutus on prosessi, joka toteutuu eri toimijoiden tiiviillä yhteistyöllä. Kunkin toimijan näkökulmat huomioimalla saadaan monipuolisempi kuva ja ymmärrys kokonaisuudesta. Kekut-tutkimuksessa ääneen pääsevät niin palveluntuottajat kuin asiakkaatkin.

Palveluntuottajilta saadaan arvokasta ja käytännönläheistä tietoa muun muassa järjestelmien, ohjeiden ja sivustojen toiminnasta käyttäjän näkökulmasta.

Kuntoutusta toteuttavilla ammattilaisilla on oma asiantuntemuksensa, jota he käyttävät asiakkaan hyväksi. He näkevät läheltä, miten kuntoutuksen sisällöt ja toimintatavat palvelevat asiakkaan kuntoutumista.

“Moniammatillisen tiimin kokoonpano on vastannut erityisen hyvin asiakkaiden tarpeisiin.”

Asiakkailla on omakohtaista kokemusta kuntoutumisen prosessista. Heiltä kerätään runsaasti tietoa koko kuntoutumisen polulta, kuntoutukseen hakeutumisesta ja odotuksista lähtien.

Näin koko prosessi tulee tarkasteluun asiakkaan näkökulmasta. Ja mikä tärkeintä: asiakkaiden odotukset ja heille merkityksellisimmät aiheet auttavat kehittämään kuntoutuksen sisältöjä entistä paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavaksi.

“Minulle tärkeintä on säännöllisen vuorokausirytmin löytäminen ja vertaistuki.”

Monimenetelmällisellä tutkimuksella laajempaa tietoa

Kuntoutus on monimutkainen ja monimuotoinen kokonaisuus. Siitä voidaan saada kattavampi kuva monimenetelmällisen tutkimuksen avulla. Tällöin määrälliset ja laadulliset aineistot täydentävät ja laajentavat kokonaiskuvaa.

“69 % vastaajista ilmoitti saaneensa apua kuntoutushakemuksen tekemiseen.”

“Hakemuksen täyttämisen haasteena oli epäselvät kysymykset ja kapulakieli sekä liian pieni tila kirjoittamiselle.”

Tutkimuksessa tietoa kerätään eri menetelmin kuten eri vaiheisiin keskittyvillä kyselyillä ja haastatteluilla. Palveluntuottajien spontaanit yhteydenotot ja eri tilaisuuksissa esittämät kysymykset, kommentit ja toiveet täydentävät kokonaiskuvaa.

Aineistojen keruu ja analyysi limittyvät toisiinsa. Tutkimusryhmän tuottamat väliraportit antavat kuntoutuksen järjestäjälle eli Kelalle käytännönläheistä tietoa. Tätä tietoa voidaan hyödyntää vaikkapa käyttäjälle helppokäyttöisen verkkosivun kehittämisessä.

Tähtäimessä asiakaslähtöisyys

Kuntoutusjärjestelmän uudistamisen tavoitteena on kustannustehokas ja yhdenvertainen järjestelmä, joka vahvistaa asiakkaiden toimintakykyä omassa arjessaan. Sen edellytyksenä on oikea-aikainen ja asiakaslähtöinen kuntoutuksen toteutus.

Aidosti asiakaslähtöinen kuntoutus toteutuu vain, jos jokainen asiakas nähdään ainutlaatuisena yksilönä. Asiakkaalla tulee olla vaikutusmahdollisuuksia kuntoutuksen sisältöihin ja tavoitteisiin.

On tärkeää, että kuntoutuksen uudistamisessa kuullaan niin ammattilaisia kuin asiakkaitakin. Vain eri toimijoiden näkökulmat huomioiden voidaan luoda kuntoutuksen raamit, joiden sisällä asiakaslähtöinen ja onnistunut kuntoutus voi toteutua. Onnistunut kuntoutuminen on sekä yksilön että yhteiskunnan etu.

Lähteet

Sosiaali- ja Terveysministeriö. https://stm.fi/sotepalvelut/kuntoutus

Kela. Rekisteröitymismenettelyn tutkimus. https://www.kela.fi/rekisteroitymismenettelyn-tutkimus

Kuntoutuksen uudistamisen suunnitelma 2020-2022.  https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162622/STM_2020_39.pdf?sequence=1&isAllowed=y