Vaikutukset kilpailueduksi hyvinvointialalla

Vaikutuksista voi puhua tuttavallisemmin tuloksina. Tuloksia hyvinvointialan palveluntuottajien toiminnasta voi mitata erilaisten, kunkin tavoitteiden mukaan määriteltyjen mittareiden avulla. Mutta miksi ylipäätään mitata? Palataan siihen pian lisää…

Mietitään ensin hieman kilpailuetua. Kilpailuetu on useimmiten aineetonta, käyttäjälle kohdentuvaa erityistä hyötyä, jonka tavoitteena on tukea palveluntuottajan liiketoimintaa. Se erottaa palveluntuottajan muista, kilpailevista toimijoista. Kilpailuetua voi kuvata innovatiivisuudeksi, ja usein se toimii myös toimintaa johtavana tekijänä – sen vuoksi kilpailuetu on tärkeä kirkastaa, jollei se ole jo selkeänä.

Miten vaikutukset ja kilpailuetu liittyvät toisiinsa?

Vaikutuksia mittaamalla on mahdollista johtaa yritystoimintaa niin asiakaskohtaisesti kuin palvelukohtaisesti. Mittaaminen on kannattavaa jo sen vuoksi, että kehittämistoimenpiteet pohjautuvat tietoon ja tieto tukee päätöksentekoa.

Jotta palveluiden vaikutukset on mahdollista kääntää todelliseksi kilpailueduksi, tulee tiedostaa mitkä ovat juuri ne vaikutukset, jotka tuottavat erityistä asiakasarvoa.

Saavuta kilpailuetua – tuota asiakkaille arvoa

Asiakkaan kokemaa arvoa saavutetaan joko parantamalla asiakkaan toimintoja, tekemällä tuttu asia paremmin tai kehittämällä jotain uutta asiakkaalle, jonka hän kokee jo paremmaksi kuin jo olemassa olevat ratkaisut tai alentamalla asiakkaan kustannuksia. (Vierula, 2021. 65.)

Toimintaympäristön monitorointi ja kilpailija-analyysi todentavat, millainen kilpailutilanne markkinoilla kyseisellä hetkellä vallitsee ja mihin oma toiminta asemoituu kentällä. Nämä seikat toimivat erottautumistekijöinä ja kehittävät omaa kilpailuetua.

Kilpailuetu näkyväksi brändityöskentelyn avulla

Kilpailuetu toimii suunnittelun ajurina silloin, kun kehitetään brändiä. Brändityöskentely yhdistetään usein vain yrityksen visuaalisen ilmeen muokkaamiseen. Se on kuitenkin paljon enemmän ja monikerroksisempaa kuin pelkästään päälle liimattu kuori.

Brändityöskentely pohjautuu brändin ytimeen, joka koostuu tarkoituksen, vision ja mission, strategian, arvojen, asiakkaiden, kilpailijoiden, asemoinnin ja brändilupauksen määrittämisestä (Ruokolainen 2020, 67). Ytimen sisältöä hyödynnetään siinä vaiheessa, kun pohjatyö muotoillaan asiakkaille näkyvään muotoon. Brändityöskentelyn myötä kilpailuedun tulisi näkyä kaikessa tekemisessä.

Brändi muodostuu asiakkaiden mielissä

Brändin syntymistä voi ohjata strategisesti toivottuun suuntaan. Käyttäjät ovat kuitenkin loppujen lopuksi ne, jotka päättävät, syntyykö brändi vai ei, sillä brändi on kokemus. Käyttäjien aiemmat kokemukset vaikuttavat, miten he kokevat kunkin brändin. Työstämällä brändin asiakkaita koskettavia aiheita kuten tarinaa ja visuaalista ilmettä sekä asiakaskokemusta on mahdollista vaikuttaa mielikuvien luomiseen ja niiden lunastamiseen.

Brändi näkyy päivittäisissä toiminnoissa, kun viestitään palveluista ja markkinoidaan niitä. Sen kehittymiseen vaikuttavat niin henkilöstö, ympäristöt, käytettävät tuotteet ja palvelut, yhteistyökumppanit kuin myös muut asiakkaat. Tällöin kilpailuedulla on mahdollisuus tulla näkyväksi monessa eri tilanteessa.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa tehdään työtä myös hyvinvointipalvelujen digitaalisuuden kehittämiseksi. Yhtenä tavoitteenamme on rakentaa kilpailuetua erityisesti palveluiden vaikutuksista.

Lähteet

Ruokolainen, P. 2020. Brändikäsikirja: näin teet yritysbrändistä vetovoimaisen. Helsinki: Kauppakamari.

Vierula, M. 2021. Löydä kilpailuetusi. Helsinki: Kauppakamari.