Kielten opetusta kestävästi

Ammattikorkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät Turussa 11.–12.11.2021 kutsui korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten toimijoita keskustelemaan kestävän kehityksen tietojen, taitojen ja asenteiden edistämisestä käytäntölähtöisen pedagogiikan kautta.

Tutkimuspäivien esitysten seuraaminen ja keskusteluihin osallistuminen johti pohtimaan Xamkin kieli- ja kulttuuriopintojen nykykäytäntöjä ja kehittämisen paikkoja kestävän kehityksen näkökulmasta.

Korkeakoulujen verkosto kestävää koulutusta kehittämässä

Kestävällä kehitys on laaja-alainen käsite. Kestävä kehitys voi olla ekologista, sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista. Vuoden 2021 Ammattikorkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivillä tuotiinkin monipuolisesti esiin tutkimus- ja kehittämistyötä, jota eri ammattikorkeakouluissa on tähän mennessä tehty.

Päivien aikana kuultiin myös kansainvälisten kutsupuhujien esityksiä. Esimerkiksi Martijn Rietbergen (University of Applied Science Utrecht, Alankomaat) pohti keynote-esityksessään, miten kestävän kehityksen periaatteet saadaan vietyä opetuksen ja opetuksen järjestämisen käytäntöihin. Jon-Erik Dahlin (Royal Institute of Technology, Snowflake Education, Ruotsi) puolestaan käsitteli kysymystä, millaista kestävää kehitystä korkeakoulujen tulisi sisällyttää opetukseensa ja millaisin keinoin se olisi tehokkainta toteuttaa.

Arenen Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu -julkaisussa (2020) todetaan, että ammattikorkeakoulujen tehtävä on tukea yhteiskunnan sekä työ- ja elinkeinoelämän kestävää ja vastuullista kehitystä tuottamalla osaamista ja osaajia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet kolmiosaiseen koulutuslupaukseen:

1. Tutkintoon johtava koulutuksemme tuottaa osaajia, jotka osaavat edistää kestävää kehitystä työelämässä ja yhteiskunnassa. Kaikilla meiltä valmistuneilla on omaan erityisalan liittyvän osaamisen lisäksi vähintään perustiedot kestävästä kehityksestä ja vastuullisuudesta mukaan lukien ilmastoasiat. Varmistamme, että kestävä kehitys ja vastuullisuus läpileikkaavat kaikkea tutkintokoulutustamme.

2. Tarjoamme jatkuvan oppimisen koulutuksia, jotka edistävät kestävyysmuutoksen toteutumista kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla ja tasoilla.

3. Edistämme korkeakoulutuksen saavutettavuutta, jotta jokainen voi tavoitella koulutusta ja osaamista perhetaustasta, sukupuolesta, kielestä, etnisestä taustasta, kansallisuudesta, toimintarajoitteesta, asuinpaikasta tai muusta yksilöstä riippumattomasta tekijästä riippumatta. (Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu 2020, 6.)

Xamkissa näiden tavoitteiden tarkennuksia ja käytännön toimia on tehty näkyviksi muun muassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun vastuullisuusohjelmassa (2020), Vastuullisuusraportti 2020:ssa (Ervaala & Neuvonen-Rauhala 2021) ja Xamk Beyond -lehden teemanumerossa (Neuvonen-Rauhala & Weaver 2021). Xamk on sitoutunut YK:n Global Compact -aloitteeseen ja raportoi vastuullisuuden tuloksista vuosittain.

Xamkin kieli- ja kulttuuriopinnot tasa-arvon tekijänä

Yksi YK:n 17:sta kestävän kehityksen tavoitteesta on epätasa-arvon vähentäminen (Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development 2015). Xamkin kieli- ja kulttuuriopinnoissa on pyritty mahdollistamaan yksilön osallistuminen opintoihin hänen yksilölliset oppimisvaatimuksensa huomioiden.

Potentiaalisille opiskelijoille tarjotaan tukea jo ennen opintoja. Maahanmuuttajille, joiden tavoitteena on hakea eri alojen opintoihin suomalaiseen ammattikorkeakouluun tai yliopistoon, on luotu valmentava koulutus. Sen merkittävänä osana on suomen kielen taitojen tuominen korkeakouluopintojen edellyttämälle B2-tasolle, ja valmentava koulutus tasoittaa tietä korkeakouluopintoihin monella muullakin tavalla.

Myös tutkinto-opiskelijan yksilölliset oppimisen edellytykset otetaan huomioon monin tavoin. Suomenkielisissä tutkintokoulutuksissa Xamk tarjoaa ruotsin ja englannin tehovalmennusopintojakson niille, joiden pohjakielitaito ei riitä oman alan kielen kurssille. Näiden tehovalmennuskurssien verkkototeutukset ovat avoimessa ammattikorkeakoulussa ja ammattikorkeakoulujen yhteisessä verkkoportaalissa CampusOnlinessa suosittuja myös muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden keskuudessa.

Vieraiden kielten tehovalmennukset tasoittavat lähtötasosta johtuvaa epätasa-arvoa. Samaan pyrkii suomen kielen tehovalmennus. Se on yksilöllinen kielituki niille suomenkielisten koulutusten opiskelijoille, jotka tarvitsevat lisätukea suomen kielen käytössä opinnoissaan. Esiintymistaidon tehovalmennus on puolestaan tukitoimi niille, joita ahdistaa esiintyminen. Kenenkään opintojen ei tulisi keskeytyä esiintymisjännityksen takia.

Verkko-opetus säästää luonnonvaroja ja lisää saavutettavuutta

Olemme Xamkin kieli- ja kulttuuriopinnoissa aktiivisesti kehittäneet verkko-opetusta.  Se on mahdollistanut opintojaksojen tarjoamisen paikkariippumattomasti niin eri kampusten tutkinto-opiskelijoille kuin avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoille ympäri maailmaa.

Verkko-opetus on paitsi saavutettavuus- myös luonnonvarakysymys: opiskelijan ei tarvitse kuluttaa luonnonvaroja siirtyäkseen kampukselle opiskelemaan. Verkko-opetus ja oppimisalustan monipuolinen käyttö myös lähiopetuksessa on vähentänyt paperin käyttöä, kun tulosteita ei tarvita (ks. esim. Ervaala & Saure 2021, 72).

Luonnonvarojen käytön vähentäminen ja henkilöstön turvallisuus on ollut yksikön tavoitteena myös sen omassa toiminnassa opettajakuntana. Opetuksen suunnittelu, johtaminen ja hallinto on vuodesta 2016 hoidettu pitkälti etäyhteyksin. Pitkiä ajomatkoja vaativat tapaamiset on minimoitu, kun kehittämispäivät, yksikköjen kokoukset ja muut palaverit pidetään pääsääntöisesti verkossa.

Kestävyys opintojen sisältönä

On tunnustettava, että kestävä kehitys, erityisesti ekologisuus, ei ole ollut kieli- ja kulttuuriopintojen sisältöjen keskiössä. Toki alasta ja opettajasta riippuen kestävä kehitys on voinut olla opiskeltavissa aiheissa esillä eri tavoin.

Vaikka kulttuuriin liittyvät teemat ovat kielenopetuksessa luontevasti läsnä, niissäkään kestävyysnäkökulmat eivät ole itsestäänselvyys. Yhteinen keskustelu kestävän kehityksen asemasta opintojen sisällöistä on ollut tähän saakka vähäistä, mutta onneksi siinäkin on päästy alkuun kieli- ja kulttuuriopintojen opetushenkilöstön kehittämispäivässä tammikuussa 2022.

Kestävän kehityksen sisältöjen entistä parempi huomiointi Xamkin kieli- ja kulttuuriopinnoissa onkin otettava tavoitteeksi. Arenen koulutuslupauksen 1. kohdan täyttämiseen meidänkin tulee tehdä oma osuutemme. Vastuullisessa Xamkissa kestävän kehityksen teemojen esilläpito on koko korkeakouluyhteisön tehtävä.

Lähteet

Ervaala, O. & Neuvonen-Rauhala, M.-L. (toim.) 2021. Vastuullisuusraportti 2020. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oyj. Xamk Kehittää 174. Mikkeli: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-392-1 [viitattu 25.1.2022].

Ervaala, O. & Saure, K. 2021. Green Office -vuosiraportti 2020. Teoksessa Ervaala, O. & Neuvonen-Rauhala, M.-L. (toim.) 2021. Vastuullisuusraportti 2020. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oyj. Xamk Kehittää 174. Mikkeli: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 71–74. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-392-1 [viitattu 25.1.2022].

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun vastuullisuusohjelma. 2020. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.xamk.fi/wp-content/uploads/2020/06/xamk_vastuullisuusohjelma_2020.pdf [viitattu 15.2.2022].

Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelma. 2020. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.arene.fi/julkaisut/raportit/kestava-vastuullinen-ja-hiilineutraali-ammattikorkeakoulu-ammattikorkeakoulujen-kestavan-kehityksen-ja-vastuullisuuden-ohjelma/ [viitattu 15.2.2022].

Neuvonen-Rauhala, M.-L. & Weaver, C. (toim.) 2021. Xamk Beyond 2021. Sustainable Development and Social Responsibility. Xamk Research 22. Kotka: South-Eastern Finland University of Applied Sciences. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-400-3 [viitattu 15.2.2022].

Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development. 2015. Resolution adopted by the General Assembly on 25 September 2015. United Nations. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.un.org/ga/search/view_doc.asp?symbol=A/RES/70/1&Lang=E [viitattu 15.2.2022].