Sähkölentokoneen kustannusrakenne poikkeaa perinteisistä lentokoneista

Lentokoneen operatiiviset kustannukset voidaan erotella muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin. Mistä nämä kulut muodostuvat ja miten ne vaikuttavat esimerkiksi lentokoulutuksen kustannuksiin?

Muuttuvat kustannukset aiheutuvat lentokoneen käytöstä. Niitä ovat esimerkiksi polttoaine, voiteluöljyt, huoltokulut ja lentokentän palvelumaksut. Kiinteät kulut ovat samat riippumatta siitä, kuinka paljon lentokoneella lennetään. Kiinteitä kuluja ovat esimerkiksi koneen hankintaan sidotun pääoman kustannukset, vakuutukset ja koneen säilytyspaikan vuokra. Toisinaan myös lentokentän palvelumaksut katetaan kiinteähintaisena vuosimaksuna.

Kiinteät kulut on kaupallisessa lentokoulutuksessa tapana kohdentaa lentotunnille, jolloin operaatiomäärän kasvaessa kiinteiden kulujen osuus lentotunnin hinnasta pienenee. Tällöin lentotunnin hinnan määrityksessä on tärkeää pystyä arvioimaan lentotuntien vuosittainen määrä mahdollisimman tarkasti.

Kerhotoiminnassa kiinteitä kuluja katetaan usein myös erillisellä kalustomaksulla, joka peritään kerran vuodessa. Näin varmistutaan siitä, että kiinteät kulut saadaan joko kokonaan tai osin katettua, vaikka koneilla ei aktiivisesti lennettäisi.

Toisaalta kalustomaksu kannustaa jäseniä aktiiviseen lentämiseen kerhon lentokoneilla, sillä pienellä lentotuntimäärällä kalustomaksu nostaa merkittävästi lentotunnin hintaa käyttäjälle. Kalustomaksun vaikutus lievenee vasta suurella tuntimäärällä, kun kalustomaksu jakautuu useammalle lentotunnille.

Kokonaisedullisin ratkaisu on monen muuttujan summa

Lentokoulut pyrkivät operoimaan lentokoneilla, joissa kulut ovat mahdollisimman pienet. Usein tämä tarkoittaa valintaa, jossa tasapainotellaan muuttuvien ja kiinteiden kustannusten välillä. Parhaassa tapauksessa löydetään lentokone, jossa on edullinen hankintahinta, pieni polttoaineen kulutus ja edulliset huoltokulut.

Erityisesti ammatillinen koulutustoiminta vaatii useita lentokoneita, jolloin myös koneisiin sitoutuu huomattavasti pääomaa. Vallitseva korkotaso vaikuttaa merkittävästi pääomakustannuksiin. Mitä korkeampi korkotaso, sitä korkeammat pääomakustannukset.

Edullisemmista muuttuvista kustannuksista huolimatta uuden lentokoneen korkea hankintahinta voi nostaa pääomakulut ja sen myötä kiinteät kustannukset niin suuriksi, että edullisemmat muuttuvat kulut eivät riitä kompensoimaan eroa. Vanhempi lentokone voi siis olla edullisempi kokonaisratkaisu huolimatta korkeammista polttoaine- ja huoltokuluista.

Yleisesti ottaen iäkkään, perinteisen lentokoneen hankintahinta on yleensä uuteen vastaavan tyyppiseen lentokoneeseen verrattuna melko edullinen, ja hinta heijastelee usein moottorissa jäljellä olevien käyttötuntien määrää sekä koneen varustusta. Karkeasti ottaen 40–50 vuotta vanhan lentokelpoisen lentokoneen hinta on noin 10  25 prosenttia uuden vastaavan mallisen koneen hinnasta.

Koulutuskäytössä suurin ero muodostuu lentokoneen mittaristosta (perinteinen vai lasiohjaamo) ja siitä, onko kone varustettu vain näkölentosääntöjen (VFR) vai myös mittarilentosääntöjen (IFR) mukaiseen operointiin.

Uusi lentokonekalusto näyttää hyvältä markkinoinnissa, mutta ei välttämättä tuo koulutukseen sellaista erityistä lisäarvoa, että asiakkaat olisivat valmiita maksamaan uudesta kalustosta johtuvat selvästi korkeammat kustannukset. Tärkeämpää on tarkastella kokonaiskustannuksia, joissa on huomioitu koneen arvioitu käyttömäärä.

Sähkölentokoneen edullisuuden ratkaisee lentotuntien määrä

Sähkölentokoneita ei käytännössä saa markkinoilta käytettynä, eikä uusia suorituskykyisiä sähkölentokoneita ole saatavilla yhtä paljon kuin niille olisi kysyntää. Tästä johtuen koulutuskäyttöön soveltuvan sähkölentokoneen hankintahinta tulee todennäköisesti olemaan korkeampi verrattuna perinteisiin lentokoneisiin.

Sähkölentokoneen kiinteät kustannukset tulevat todennäköisesti olemaan suuremmat kuin uuden perinteisen lentokoneen. Sähkölentokone on siis edullinen vain silloin, kun sillä lennetään paljon. Sähkölentokone on saatava aktiiviseen operatiiviseen käyttöön, jotta erityisesti pääomakuluista johtuvat korkeat kiinteät kustannukset voidaan jyvittää mahdollisimman monelle lentotunnille.

Toisaalta sähkölentokoneen erilainen voimalinja mahdollistaa sen, että muuttuvat kulut ovat edulliset verrattuna perinteisiin lentokoneisiin. Ero on huomattavasti suurempi kuin uuden ja vanhan perinteisen lentokoneen välillä.

Esimerkiksi lentokonevalmistaja Diamond Aircraft kuvailee eDA40-sähkölentokoneen operointikulujen olevan 40 prosenttia alhaisemmat kuin vastaavan polttomoottorikäyttöisen lentokoneen operointikulut. Perinteisessä lentokoulutustoiminnassa ja aktiivisessa kerhotoiminnassa saavutetaan todennäköisesti helposti lentotuntimäärä, jolla sähkölentokone on kokonaisedullisempi ratkaisu.