Ukraina, Suomi, Venäjä ja hankeyhteistyö

Venäjästä tai pidemminkin nykyisen Venäjän johdon toimista on tullut monessa paikassa kirosana, myös hankemaailmassa. Käymättä läpi niitä kaikkia kauheuksia, joita Ukrainassa tapahtuu juuri nyt, tulevaisuus on vain arvelujen varassa.

Varmaa on, että EU:n ja Venäjän välille on laskeutunut rautaesirippu vuosiksi eteenpäin. Tämä tarkoittaa myös hankeyhteistyön loppumista venäläisten kanssa.

Xamk ja Venäjä

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkille Venäjä-yhteistyö oli luontevaa, ja se on ollut myös yksi TKI-toiminnan strategioista ja oma vahvuus osaamisessa. Xamkin vahva asema Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa ovat olleet merkittäviä tekijöitä, miksi juuri Venäjä-yhteistyö on ollut tärkeässä roolissa Kaakonkulmilla.

Vuositasolla Xamkin eri vahvuusaloilla on ollut käynnissä useita Venäjä-yhteistyöhankkeita (ENI-CBC), mutta euroissa mitattuna hankkeilla ei ole kuitenkaan ole ollut kokonaishankevolyymissa niin suurta merkitystä kuin esimerkiksi aluekehityshankkeilla (EAKR) ja muilla rahoitusinstrumenteilla. Merkitys toki riippuu vahvuusalasta.

Logistiikan- ja merenkulun vahvuusalalla on ollut viime vuosina käynnissä useita ENI-CBC-hankkeita eri suomalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Rajat ylittävää yhteistyötä tehdään koko EU-alueella, jossa Venäjällä ja EU-mailla on yhteinen raja. Suomessakin on kolme eri ohjelma-aluetta, joista Xamkin toiminta keskittyy Kaakkois-Suomen ohjelmaan.

Xamk on ollut erittäin haluttu partneri, koska osaamisemme on laajaa ja organisaatiossa on paljon Venäjä-hankeosaajia. Yhteistyötä ohjelma-alueella on tehty jo useamman rahoitusohjelman verran (2007–2013 ja 2014–2020), ja viimeisin (2021–2027) olisi alkanut vuoden 2022 lopussa tai 2023 alussa. Nyt vielä käynnissä olevat hankkeet päättyvät viimeistään tämän vuoden loppuun mennessä.

Hankeyhteistyö nyt

Nykyiset käynnissä olevat Venäjä-yhteistyöhankkeet viedään loppuun suomalaisten partnerien implementoimina. Myös venäläisiltä partnereilta edellytetään loppuraportointia ja tilintarkastuksia sekä auditointeja siinä, missä suomalaistenkin on ne tehtävä hankkeen päätyttyä. Venäläisille partnereille raha ei enää liiku EU:sta Venäjälle päin, mutta mitä luultavammin ei sieltäkään tännepäin, mikäli mahdollisia maksatuksia on tehty. Mekanismina hankkeen pääpartneri (suomalainen tai venäläinen) vastaa hankerahoituksen tilityksistä muille partnereille auditoitujen ja rahoittajan hyväksymien raporttien pohjalta.

Tilanne on eri näkökulmista vähintäänkin haastava. Viestintä ja ylipäätänsä yhteydenpito voi olla erittäinkin hankalaa riippuen eri organisaation ohjeistuksista, kuinka toimia tällä hetkellä venäläisten kanssa – tai voidaanko olla yhteyksissä ylipäätänsä lainkaan.  Itse olen työskennellyt useiden eri venäläisten henkilöiden ja organisaatioiden kanssa kanssa yli kymmenen vuotta. Aluksi tein hankeyhteistyötä projektipäällikkönä, ja myöhemmin yhteistyö keskittyi hankevalmisteluihin ja ohjausryhmätyöskentelyyn. Vapaa-ajalla olen käynyt Pietarissa lomamatkoilla perheeni kanssa. Vaikka työnantaja on vaihtunut molemmin puolin rajaa, ovat tietyt venäläiset partnerit olleet uskollisesti mukana uusissa TKI-hankkeissa. Hyvien suhteiden ja kumppanuuksien luominen on vaatinut aikaa, istumista, puheita ja paljon maljoja.

Hankeyhteistyö ja tulevaisuus

Hankeyhteistyö Venäjän kanssa näyttää erittäin heikolta lähitulevaisuudessa ja lähivuosina. Voikin olla, että jo suunniteltu uusi rahoitusohjelma siirtyisikin Suomen ja Viron väliseksi rajat ylittäväksi yhteistyöksi. Tämä toisi uudenlaista yhteistyötä esimerkiksi Xamkin ja Itä-Viron kanssa.

Olemme aiemmin tehneet yhteistyöhankkeita Idä-Virumaan Läänen kanssa muun muassa risteilyliikenteen uudelleen aloittamiseksi Kotkan ja Sillamäen satamien välillä. Virolaiset partnerit kävivät esimerkiksi tutustumassa Vaasa–Umeå-linjaan. Hankalaksi tilanteen tekee Suursaari ja Venäjän aluevedet sekä niiden kiertäminen. Matka-aika laivasta riippuen on noin kuusi tuntia. Kotka–Sillamäe-reitin on hankala kilpailla Helsingin ja Tallinnan välisen kahden tunnin reitin kanssa.

Suomen haettua Naton jäsenyyttä toukokuussa 2022 on arvailujen varassa, minkälaisia ovat Venäjän lupaamat vastatoimet Suomea kohtaan. Tämä tulee vaikuttamaan myös TKI-toimintaan. Tästä huolimatta vihreä siirtymä, kyberturvallisuus, huoltovarmuus ja kokonaisturvallisuus tulevat olemaan kantavia teemoja ainakin seuraavien lähivuosien ajan TKI-toiminnassa.