Ihmislähtöinen kehittäminen on älykkäiden kulttuurikylien voimavara

Kaikki kehittäminen ja innovointi tehdään ihmisten hyväksi, joten toiminnan on lähdettävä humaaneista tarpeista ja käyttäjäymmärryksestä. Älykkäät kulttuurikylät kehittää osallistavia tulevaisuusorientoituneita työpajamenetelmiä Kymenlaakson maaseutualueiden elinvoiman vahvistamiseksi. Kohderyhmiä voi sitouttaa kehittämiseen erilaisilla osallistavilla ja menneisyydestä tulevaisuuteen katsovilla menetelmillä, ja näin pyrkiä muutokseen kohti kestävää tulevaisuutta.

Kymenlaakson kyläkehittämisen keskiössä on tarvelähtöinen yhteiskehittäminen. Kartoitamme kylien resursseja ja kehityskohteita, tunnistamme yhdessä vahvuuksia toiminnan pohjaksi. Innostamme kyläläisiä mukaan oman kotiseudun kehittämiseen, sillä jokaisen menestyvän kylän edellytys on aktiiviset asukkaat.

Yhteiskehittäminen on palvelumuotoilun menetelmä, jossa kaikki asiaan liittyvät käyttäjät ja sidosryhmät osallistuvat itse aktiivisesti kehittämiseen. Palvelumuotoilun tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka parhaiten palvelevat kaikkia osapuolia. Käyttäjien osallistuminen kehittämiseen on oleellista, jotta kehittäjille syntyy ymmärrys käyttäjistä, kehittämistarpeista ja käytettävissä olevasta osaamisesta. Menetelmät auttavat myös osallistujia itseään tuomaan olemassa olevan tiedon näkyville ja hyötykäyttöön.

Tarinakahviloista tulevaisuustalkoisiin

Paikallisia ja eri sidosryhmiä osallistetaan mukaan toimintaan ”tulevaisuustalkoilla” ja tarinakahviloilla.

Tulevaisuustalkoissa hyödynnetään Sitran tulevaisuustaajuus -työpajojen menetelmiä, mutta niitä sopeutetaan tilannekohtaisesti ja konkretiaan tuoden. Tulevaisuustalkoissa on yhdessä paikallisten asukkaiden, kehittäjien ja sidosryhmien kanssa kartoitettu kylän vahvuuksia ja visioitu tulevaa.

Talkoisiin on tuotu tietoa muun muassa ennakoinnista ja megatrendeistä sekä annettu syötteitä siitä, miltä tulevaisuus voi näyttää. Lisäksi tarjotaan vertailukohtia, esimerkkejä onnistumisista tai toimintamalleista. Esimerkiksi Ankkapurhan kulttuurimatkailustrategian kehittämistyöpajoissa tehtiin katsaus Visit Finlandin matkailun tulevaisuuskuviin ja matkailijaprofiileihin sekä Kymenlaakson tulevaisuusverstaan tuloksiin, ja ideoitiin sisältöjä vahvuuksien pohjalle näihin peilaten. Joskus ulkopuolinen katse auttaa näkemään vahvuudet paremmin. Ankkapurhan työajassa vieraili myös kansainvälisiä kehittäjäkontakteja Materan kaupungista Italiasta.

Tulevaisuustalkoilla on etsitty esimerkiksi uutta käyttötarkoitusta Tiutisen entiselle kyläkoululle Kotkassa. Työpajoissa on pohdittu saaren vahvuuksia, kyläläisten toiveita tulevalle käytölle ja matkailijoita kiinnostavia sisältöjä. Miten merellistä ympäristöä voisi tuoda esiin uusissa toiminnoissa tai vaikka pyöräilymatkailun kehittämiseksi?

Työpajoissa on hyödynnetty backcasting-menetelmää, jossa kuviteltiin kyläkoululle toivottu tulevaisuus ja sitten pohdittiin miten lopputulokseen päästään. Lopuksi keksittiin visiota kuvaava tulevaisuuden sanomalehtiotsikko. Vuonna 2050 saatettaisiin uutisoida esimerkiksi näin: ”Tiutisen väkiluku ennallaan (1943) – Euroopan tiheimmin asuttu saari!”

Tarinakahviloiden kautta nostetaan esiin kylän tarinoita ja erityispiirteitä. Tarinakahviloita järjestetään muutamissa kylissä yhdessä Kymenlaakson museon kanssa. Tilaisuuksien tarkoitus on koota kyläläiset yhteen jakamaan muistoja ja tarinoita, auttaa vahvistamaan kulttuuriperintötietoisuutta ja paikkaan kuulumisen tunteita, edistämään yhteisöllisyyttä ja osallisuuden kokemuksia sekä tuomaan paikallinen ääni kuuluviin kulttuuriperinnön määrittelyssä.

Ja mitä tarinoita kylistä löytyykään! Esimerkiksi Sippolassa on tehty suomen ensimmäinen emmental, ja entisessä maaseutukeskuksessa on toiminut myös Marttaliiton johtohenkilöihin kuuluneen Alma Forsténin vuonna 1897 perustama Sippolan puutarha- ja talouskoulu! Tiutisen saarta taas koetteli vuonna 1943 tuhoisa tulipalo, jonka jälkeen saareen kaavailtin sataman perustamista. Paikalliset kyläaktiivit kuitenkin marssivat eduskuntaan estämään aikeet, eikä satamaa perustettu, vaan kyläläiset jälleenrakensivat asuinalueensa talkoovoimin.

Vahvuudet voimavaraksi

Tulevaisuustalkoista ja tarinakahviloista saadaan aineksia kyläbrändäykseen. Kerätyn tiedon pohjalta pyritään luomaan kyläprofiileja, jotka perustuvat paikallisiin vahvuuksiin ja ominaispiirteisiin. Näistä ammentaminen auttaa nostamaan kylät kartalle.

Kulttuuriperintö on yksi tekijä, jolla kylät erottuvat toisistaan, mikä halutaan nostaa arvoksi tulevaisuuden rakentamisessa. Olemassa olevia resursseja pyritään hyödyntämään myös rakennusten kulttuuriperintöä vaalivaa uuskäyttöä edistämällä.

Tulevaisuustalkoot -työpajan ja tarinakahviloiden menetelmät mallinnetaan osaksi hankkeessa kehitettävää älykkään kulttuurikylän konseptia. Konseptissa menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus nähdään jatkumona, jossa menneen tuntemus auttaa havaitsemaan muutosprosesseja, ymmärtämään nykypäivää ja kuvittelemaan tulevaisuutta.

Älykäs kulttuurikylä on muutoskykyinen, tilaisuuksiin tarttuva, aktiivinen, tulevaisuusorientoitunut, kulttuuriperintöä luovasti hyödyntävä yhteisöllinen kylä, jonka keskiössä ovat ihmiset tulevaisuuden tekijöinä ja elinvoiman lähteenä.

Maaseudun kehittämisessä älykkyyttä on ihmislähtöisyys ja kylän oma aktiivisuus. Työpajoissa pyrimme luomaan uskoa siihen, että tulevaisuus tehdään yhdessä, kehityskulkuihin voi vaikuttaa ja tilaisuuksiin kannattaa tarttua. Ei pelkästään se miltä uskoo tulevaisuuden näyttävän suuntaa toimintaa vaan se, miltä sen haluaa näyttävän!