Jättiputkea torjumassa

Haitallisten vieraslajien torjunta vaatii pitkäjänteistä työtä.  Torjuntatoimiin osallistuminen on konkreettinen tapa vaikuttaa oman elinympäristön monimuotoisuuteen, turvallisuuteen ja terveellisyyteen.

Ihminen vaikuttaa ympäristöönsä ja muuttaa sitä monin eri tavoin. Yksi esimerkki ihmisen ympäristölle aiheuttamista muutoksista ovat vieraslajit, jotka ovat ihmisen toiminnan seurauksena tahallisesti tai tahattomasti uusille esiintymisalueille siirtyneitä eläin-, kasvi- ja muita eliölajeja. Osa näistä lajeista on uudessa ympäristössään haitallisia. Ne voivat muun muassa vallata elintilaa kotoperäisiltä lajeilta ja siten aiheuttaa lajikirjon yksipuolistumista.

Luonnon monimuotoisuuden vähenemisen lisäksi haitallisten vieraslajien leviäminen voi vaikeuttaa maa- ja metsätalouselinkeinojen harjoittamista sekä ympäristön virkistyskäyttöä. Haitalliseksi määriteltyjen lajien maahantuonti, kasvatus, myynti, hallussapito ja ympäristöön päästäminen onkin kielletty laissa.

Ilmastonmuutoksen muokatessa ympäristöä haitallisille vieraslajeille tarjoutuu entistä paremmat olosuhteet levittäytyä yhä laajemmalle, kasvaa ja lisääntyä. Tilanteeseen voidaan kuitenkin vaikuttaa määrätietoisilla ja pitkäjänteisillä toimenpiteillä. Vieraslajien torjunnassa tarvitaankin yhteistyötä niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla.

Suomessa etenkin haitalliset vieraskasvilajit, kuten kurtturuusu ja komealupiini, ovat viime vuosina olleet paljon esillä. Käynnissä onkin useita paikallisia ja valtakunnallisia hankkeita, joiden tavoitteena on vieraskasvien leviämisen estäminen sekä hallinta.

Yksi meillä tavattavista haitallisista vieraskasvilajeista on alun perin Kaukasiasta ja Lounais-Aasiasta kotoisin oleva jättiputki, joka Suomessa on todennäköisesti puutarhakarkulainen (Vieraslajit.fi). Kasvi on määritetty haitalliseksi koko EU:n alueella (Euroopan unionin vieraslajiluettelo). Erityisen haitallisen jättiputkesta tekee sen kasvineste, joka voi yhdessä auringonvalon kanssa aiheuttaa vakavia palovamman kaltaisia ihovaurioita.

Vieraslajiongelmaa voi ratkaista neuvonta, käytännön torjuntatyöt sekä korkealaatuinen tutkimustyö jättiputken hyödyntämismahdollisuuksista. Talkoiden avulla on puhdistettu jättiputkesta esimerkiksi hylätyn asuinkiinteistön tonttia Suomenniemellä (kuva 1).

Eri tutkimusorganisaatioiden laboratorioissa on selvitetty jättiputken sisältämiä eteerisiä öljyjä (kuva 2), ja hyödyllisiä uutteita sekä kasvin käyttömahdollisuuksia bioetanolin, pektiinin ja selluloosan lähteenä. Lisäksi on tutkittu jättiputken energiasisältöä ja käyttökelpoisuutta biokaasun raaka-aineena.

Ympäristöämme uhkaavat ilmiöt tuntuvat joskus vaikeilta käsittää ja yksittäisen ihmisen vaikutusmahdollisuudet niihin rajallisilta. Haitallisten vieraskasvilajien torjuntatoimet tarjoavat konkreettisen tavan osallistua oman elinympäristön monimuotoisuudesta, turvallisuudesta ja terveellisyydestä huolehtimiseen. Tutkimustyön tuloksena löydettävät uudet hyödyntämismahdollisuudet tukevat kiertotaloutta ja ovat omalta osaltaan kannustamassa torjuntatoimiin.

Lähteet

Vieraslajit.fi – Jättiputkiryhmä. Saatavilla: https://vieraslajit.fi/lajit/MX.41695

Euroopan unionin vieraslajiluettelo. Saatavilla: https://ec.europa.eu/environment/nature/invasivealien/list/index_en.htm