Kilpailuetutimantteja hiomassa

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla on kasvava rooli innovaatio- ja osaamispolitiikan klustereissa ja ekosysteemeissä.

2000-luvun alussa alueellista ja kansallisista innovaatiopolitiikkaa edistettiin vahvistamalla klustereita. Valtakunnassa toimi kansallisia, alueelliset toimijat yhteen liittäneitä osaamisklustereita. Mikkelissä panostettiin materiaalitekniikkaan, ja Savonlinna oli mukana kansallisen metsäklusterin toiminnassa.

2020-luvulla innovaatio- ja osaamispolitiikan konseptiksi ovat nousseet ekosysteemit. Näkyvin esimerkki tästä kehityksestä on Xamkillekin tärkeä sinisen biotalouden innovaatioekosysteemi Blue Economy Mikkelissä vesikiertotalouden osalta.

Yritysvetoisesta ekosysteemin kehitysohjelmasta on hyvänä esimerkkinä Valmet-yhtiön Beoynd Circularity -ohjelma, joka tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia myös Xamkin tutkimus- ja kehitystoiminnalle.

Asiakastarpeet ohjaamaan innovaatiotoimintaa

Miksi aloittain erikoistunut ja globaalisti kilpailukykyinen teollisuus ja liiketoiminnat keskittyvät maantieteellisesti tiettyihin maihin tai alueille? Tätä aluetalouden peruskysymystä on pyritty selittämään Michael Porterin 1980-luvulla kehittämällä klusteriteorialla. Kehitystä ajava tärkein voima on valistunut innovaatioihin johtava asiakaskysyntä sekä yritysten ja alueellisen verkoston kyky luoda kilpailuetu tietyillä teollisuuden aloilla.

”Kehitetään tutkimus ja kehitystoiminnalla asiakkaiden arvostamaa osaamista”, oli eteläsavolaisen kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavan yrittäjän ohje Savonlinnan Kuitulaboratorion tutkimustoiminnalle 15 vuotta sitten, kun toiminnan käynnistämistä suunniteltiin. Tämä näkökulma on jatkuvasti oleellinen, kun mietitään innovaatiotoiminnan tiekarttaa ja käytännön kehittämishankkeita.

Teollisissa keskittymissä on usein myös kilpailevia yrityksiä. Kun kilpailu on näkyvää ja jopa henkilökohtaista, kannustaa tämä yrityksiä entisestään uudistumaan ja kehittymään.

Kilpailuetu syntyy porterilaisen teorian mukaan luontaisista ja luoduista tekijöistä, raaka-aineista, erikoistuneesta laadukkaasta koulutuksesta ja tutkimusinfrastruktuurista, valistuneiden asiakkaiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä lähi- ja tukialojen luomista hyödyistä.

Alat ja alueet, joilla on paljon luontaisia kilpailuetutekijöitä kuten raaka-ainetta, eivät usein pystykään innovoimaan ja luomaan kansainvälistä kilpailuetua ja kasvua. Jos esimerkiksi raaka-aineesta on niukkuutta tai se on kallista, on yritysten pakko innovoida ja kehittää ratkaisuja raaka-aineen käytön tehostamiseksi.

Tämä luova kehitystyö voi johtaa kansainvälisesti ylivoimaiseen osaamiseen, verkostoihin sekä ratkaisuihin, joiden tuloksena yritykset ja yritysverkostot saavat kansainvälisen kilpailuedun ja alueille alkaa kasautua kansainvälisesti kasvavaa ja menestyvää yritystoimintaa. Onko esimerkiksi Etelä-Savossa runsaat metsävarat turruttanut yltäkylläisyyteen ja unohtamaan luovan toiminnan, korkean osaamisen, innovatiivisten asiakkaiden ja markkinoiden huomioinnin metsäalan kehittämisessä?

Kansainvälisesti kilpailukykyinen klusteri voidaan kuvata jatkuvasti uudistuvana kilpailuetutimanttina, jossa tuotannontekijät, asiakkaat, kilpailu sekä lähi- ja tukialojen verkostot tuottavat jatkuvasti uutta tietoa, teknologioita ja ratkaisuja vahvoissa erikoistuneissa osaamis- ja yrityskeskittymissä.

Kehitys kristalloituu myytävien ja kehitettävien asiakasratkaisujen (tuotteet, palvelut) ja niiden valmistuksen ympärille. Suomessa metsäklusteri on hyvä esimerkki tämän tyyppisestä kehityksestä tutkimustoiminnan, avainyritysten sekä erilaisine teknologia-, prosessi-, automaatio-, energia-, tietotekniikka- sekä asiantuntijayritysten verkostoineen ja arvoketjuineen.

Eurooppalaiset klusterit ja aluekehitys

Klusterit, yritys- ja toimijaryppäät, ovat nousemassa uudestaan tärkeään rooliin alueellisen kehittämisen toimintamalleina, ja esimerkiksi Etelä-Savoon on kehitteillä useita klustereita. Niille haetaan mandaatti alueellisen kehittämisen ja innovaatiotoiminnan alalla ja niillä on voimakas kehityspanoksia ohjaava vaikutus.

Onkin mielenkiintoista havaita, kuinka Suomessa innovaatiopolitiikan työkaluna 2000-luvun alussa ollut klusteriteoria ja sen käytännön sovellukset ovat tärkeässä roolissa eurooppalaisessa innovaatiopolitiikassa. Porterin klusteriteorian lähtökohdat, yritysten ja asiakkaiden keskeinen rooli innovaatiotoiminnassa on huomioitava, kun näitä menetelmiä sovelletaan alueelliseen innovaatiopolitiikkaan.

Yritysvetureista lisää voimaa alueellisen innovaatiotyöhön

Alueellisesti tärkeän kehitystoiminnan mahdollisuuden antaa alueen toimijoiden verkottuminen kansallisiin yritysten VETURI-ekosysteemeihin. Business Finlandin ja yritysten rahoittamat useiden kymmenien miljoonien eurojen ekosysteemiohjelmat tähtäävät TKI-toiminnan voimakkaaseen kasvuun ja tavoittelevat miljardien eurojen liiketoiminnan kasvua.

VETURI-ekosysteemi pyrkii entisestään vahvistamaan tutkimus- ja kehitystyötä, jolla saadaan kehitettyä prosessiteknologioita, automaatiota ja palveluita uusiutuvien materiaalien sekä kierrätys-, jäte- ja sivuvirtojen hyödyntämiseen.

Esimerkiksi Valmet on lanseerannut uuden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojektin nimeltään Beyond Circularity. Valmetin 2030 teknologiavision mukaisesti tämä ekosysteemi ja sen tekemä innovaatiotoiminta parantaa mahdollisuuksia tukea yhtiön asiakkaiden vihreää siirtymää eri teollisuuden aloilla.

Valmetin ekosysteemin tarkoituksena on houkutella yhteistyökumppaneita, yliopistoja, tutkimusinstituutteja ja asiakkaita osallistumaan metsäteollisuuden vihreän siirtymään. Tässä ekosysteemissä odotetaan olevan Suomessa yli 100 kumppania vuonna 2025. Valmet suunnittelee investoivansa projektiin 40 miljoonaa euroa seuraavan neljän vuoden aikana.

Valmetin ekosysteemin innovaatiokartassa on myös Xamkin kannalta mielenkiintoisia kehityskohteita, kuten vesikiertojen tehostaminen, erikoiskuidut, digitaaliset ympäristöpalvelut, tuhka, metsätähteiden hyödyntäminen ja fossiilivapaat teknologiat. Ensimmäinen Xamkin ja Valmetin yhteinen VETURI-ohjelman tutkimushanke käynnistyy Xamk Kuitulaboratoriossa 1.1.2023.

Xamkin osaamisen kannalta mielenkiintoisia kansallisia ekosysteemejä ovat lisäksi muun muassa Nesteen E-Fuel-kehitys, Borealiksen vihreän teknologian tiekartta sisältäen esimerkiksi hiilidioksidin talteenoton sekä MetsäGroupin ja Fortumin ExpandFibre.

Työkaluja alueellisen innovaatiotoiminnan vahvistamiseen

Mitä kaupunkikohtaisessa ja maakunnallisessa innovaatiotoiminnassa voidaan klustereista tai innovaatioekosysteemeistä oppia ja kuinka esimerkiksi Xamkin tulisi näissä toimia yritysten yhteistyökumppanina?

Innovaatiotoiminnassa olisi tärkeää tehdä yhteistyötä edelläkävijäyritysten kanssa, joilla on näkemys siitä, mihin suuntaan tuotteiden ja markkinoiden kysyntä on kehittymässä. Haaste voi olla, että nämä asiakkuudet eivät välttämättä ole alueella, tai välttämättä edes Suomessa, mutta silti alueellista innovaatiotoimintaa olisi kehitettävä tulevien asiakastarpeiden ohjaamana.

Kun alueelle kehittyy erikoistunutta tutkimusinfrastruktuuria ja tutkimusta, jotka palvelevat useita yrityksiä tuottamalla uutta tietoa ja ratkaisuja, on alueella edellytykset myös kansainväliseen kasvuun erikoistumalla ja kilpailuetutekijöitä vahvistamalla.

Yritysten ja niiden johdon, tutkijoiden ja korkeakoulun asiantuntijoiden keskinäinen luottamus sekä ymmärrys tulevaisuuden asiakastarpeista ovat tärkeitä edellytyksiä kehitystoiminnalle, tehdään sitä sitten klusteri- tai ekosysteemi-työkaluilla.

Klusterit ja ekosysteemit kiteytyvät kilpailuetutimanteiksi, joissa tutkimus, yritystoiminta, erikoistunut koulutus ja asiakastarpeet luovat pitkäjänteisesti innovaatioita ja ratkaisuja kansainvälisille markkinoille. Samalla luodaan kasvua aluetalouteen ja työllisyyteen.

Klusterien toimintalogiikan ymmärtäminen ei ole pelkästään teoreettinen kysymys.  Kehikko antaa keinot ymmärtää, analysoida ja käytännön läheisesti parantaa kilpailuetutekijöitä erikoistuneilla teollisuuden ja talouden aloilla.

Kirjallisuus

Porter, Michael E (1991): Kansakuntien kilpailuetu. Otava, Helsinki.