Itäisen Suomen elinvoimaa etsimässä

Hallituksen asettama valtiosihteerityöryhmä valmisteli syksyn 2022 budjettiriiheen ehdotuksia itäisen Suomen elinvoimaa parantavista ja tulevaisuuden näkymiä vahvistavista toimenpiteistä.

Työryhmän tehtävänä oli selvittää Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan välittömät ja pitkäaikaisemmat vaikutukset itäiseen Suomeen yhdistettynä alueen rakenteellisiin haasteisiin. Nämä liittyvät erityisesti väestön vanhenemiseen, investointien vähäisyyteen, alhaiseen koulutustasoon ja TKI-menojen tasoon.

Raporttia varten järjestettiin laaja sidosryhmien kuuleminen. Lausunnoissa nousee esille tarve pitkäjänteiseen panostukseen koulutukseen, osaamiseen ja yritysvetoisten ekosysteemien vahvistamiseen sekä TKI-toimintaan.

Kasvavina aloina pidetään muun muassa metsäteollisuutta, bio- ja kiertotaloutta, (luonto)matkailua, datataloutta ja logistiikkaa. Kehityspanostukset halutaan kohdistaa nimenomaan maakuntien omissa ohjelmissaan valitsemiin älykkään erikoistumisen teemoihin.

Ammattikorkeakoulun näkökulmasta, jolle Ukrainan sodan välittömät vaikutukset näkyvät kansainvälisessä opiskelijavaihdossa ja Venäjä-hankeyhteistyön päättymisenä, raportin suosittamat valinnat ovat perusteltuja. Sen sijaan rahoitustaso on pettymys.

Raportti lupaa itäisen Suomen korkeakouluille lisää aloituspaikkoja vetovoimaisille aloille. Samoin tukea on jaossa tutkimuksen infrastruktuureihin.

Ongelma on kuitenkin siinä, että jaettava potti tähän kokonaisuuteen on vain 10 miljoonaa euroa. Potentiaalisina jakajina on kaksi yliopistoa ja neljä alueella toimivaa ammattikorkeakoulua. Uusia koulutusohjelmia näillä euroilla tuskin yksikään korkeakoulu raaskii aloittaa.

Alueellisia nuorisotyön kehittämishankkeita tuetaan miljoonalla eurolla. Onkin tärkeää, että nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden merkitys alueen elinvoimatekijänä saa näin konkreettista tunnustusta. Lisäksi käynnistetään opintolainojen hyvityskokeilu nuorten kiinnittämiseksi valmistumisen jälkeen alueelle.

Esityksen mukaan myös kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelemiseen tullaan korkeakouluille antamaan lisärahoitusta, mikä on tervetullutta – tosin tukisummaa ei mainita.

”Julkinen sektori ei voi suoraan johtaa ekosysteemejä tai valita tulevaisuuden kasvualoja, mutta sillä on tärkeä rooli ekosysteemien rakentamisessa ja kehittämisessä. Tämä vaatii vahvaa vuoropuhelua niin elinkeinoelämän, tutkimuksen ja kehittämisen, oppilaitosten kuin muidenkin toimijoiden välillä.”, muistuttaa valtiosihteerityöryhmä syöttäen näin pallon takaisin alueiden omille toimijoille.