Nuorilähtöistä nuorisotyötä kouluissa ja oppilaitoksissa

Käyttäjälähtöinen ajattelu on ollut nuorisotyölle ominaista aina. Nuorilähtöistä toimintatapaa tarvitaan kouluissa ja oppilaitoksissa.

Nuorisotyö kouluissa ja oppilaitoksissa on yleistynyt

Kivijärvi, Kauppinen, Kiilakoski ja Leskinen (2022) tekivät kyselytutkimuksen kunnallisesta nuorisotyöstä Suomessa 2021. Sen mukaan nuorisotyö kouluissa ja oppilaitoksissa yleistyi 2000-luvulla, etenkin perusasteella. 90 %:ssa kunnista tehtiin koulunuorisotyötä ainakin jossain määrin. Oppilaitosnuorisotyö keskittyi ammatillisiin oppilaitoksiin ja isompiin kaupunkeihin. Myös lukioissa tehtiin nuorisotyötä. (Mt., 50–51, 60–61.)

Nuorisotyön yleistyminen kouluissa on yhteydessä ammattialan kykyyn toimia joustavasti nuorten tarpeisiin vastaten. Syntyy turvallisia vuorovaikutussuhteita nuoruutta ymmärtäviin aikuisiin, mikä saa nuoret kokemaan itsensä huomioiduiksi ja kouluyhteisöön kuuluviksi. Aikuiseen kiinnittymisen hyvinvointivaikutukset ovat universaaleja ja koskevat myös kouluympäristöissä tapahtuvaa kiinnittymistä. (Sieving, McRee, McMorris, Shlafer, Gower, Kapa, Beckman, Doty, Plowman & Resnick 2017, 275–276, 277.) Kun kouluissa työskentelee nuorisotyöntekijöitä, emotionaalista kiinnittymistä mahdollistavien aikuisten määrä lisääntyy (Pöyry 2023).

Nuorisotyö on lähtökohdiltaan nuorilähtöistä

Muotoilun kontekstissa puhutaan käyttäjälähtöisyydestä, mikä tarkoittaa asiakkaiden ihmisyyden empaattista huomioimista sekä asiakkaiden osallistamista palveluiden kehittämiseen (Stickdorn, Hormess, Lawrence & Schneider 2018, 27; Koivisto, Säynäjäkangas & Forsberg 2019). Nuorisotyö on ollut nuori- eli käyttäjälähtöistä jo ennen palvelumuotoilun yleistymistä, jonka Tuulaniemi (2011) ajoittaa Suomessa 2000-luvun alkuun.

Ammattialan keskeinen tehtävä, nuorten osallisuuden edistäminen, on tarkoittanut, että työtä on tehty nuorten kanssa ja nuoria varten. Nuorten toimijuutta on tuettu ja vertaissuhteita mahdollistettu. Nuorisotyön suhde nuoriin, nuoruuteen ja nuorisokulttuureihin on myönteinen.

Nuorilähtöinen kohtaamisosaaminen on koulunuorisotyöntekijän ydinosaamista

Nuorisotyö perustuu työntekijän kunnioittavaan, nuoren kokonaisvaltaisesti huomioivaan työotteeseen. Nuoret nähdään ainutlaatuisina yksilöinä samalla, kun heidän toimijuuttaan vertaisryhmissä ja koko kouluyhteisössä lisätään. Syntyy turvallisia ryhmiä, joissa oppiminen onnistuu.

Nuorisotyöntekijä asettuu nuoren rinnalle, kun hän kohtaa haasteita esimerkiksi palatessaan etäopetuksesta kouluun. Kohtaaminen on kokonaisvaltaista koskien nuoren kaikkia elämänalueilla. Parhaimmillaan nuorisotyö huomioi koko kasvattajayhteisön sosiaaliset tarpeet. Yhteisöllisyyden vahvistuessa myös hyvinvointi lisääntyy.

Koulunuorisotyöntekijä luomassa hyvinvointia mahdollistavia rakenteita

Nuorisotyöllä voidaan luoda hyvinvointia mahdollistavia rakenteita kouluihin. Yksi esimerkki on Osaamiskeskus Nuoskan Hyvinvoiva lukiolainen -paneelikeskustelu. Se on toimintamalli, jossa esimerkiksi lukionuorisotyöntekijä kutsuu työpaikaltaan nuoria ja henkilökuntaa keskustelemaan ohjatusti hyvinvoinnista. Kokemuksia ja ajatuksia dialogisesti jakamalla oivalletaan tapoja lisätä hyvinvointia arjen pieninä tekoina. Nuoska tuottaa materiaalin keskusteluiden järjestämisen tueksi.

Nuorisotyöntekijän organisoima keskustelu voi noudattaa samaa kysymyksenasettelua kuin huhtikuussa 2023 järjestetty valtakunnallinen Hyvinvoiva lukiolainen -paneelikeskustelu, jonka tallenne on katsottavissa Youtubessa. Syksyllä 2023 järjestetään paikallisia hyvinvointipaneeleja myös perusasteella ja ammatillisissa oppilaitoksissa.

Lähteet

Kivijärvi, A.; Kauppinen, E.; Kiilakoski, T. & Leskinen, J. 2022. Hidasta kasvua ja lisääntyviä vastuita. Kunnallinen nuorisotyö Suomessa 2021.  Lahti: Kanuuna-verkosto, Helsinki: Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto.

Koivisto, M.; Forsberg, S. & Säynäjäkangas, J. 2019. Palvelumuotoilun bisneskirja. Helsinki: Alma Talent.

Pöyry, S-M. 2023. Oppilaitosnuorisotyön laadun arvioinnin kehittäminen palvelumuotoilun keinoin. Opinnäyte (YAMK). Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052614477

Sieving, R. E.; Mcree, A.-L.; McMorris, B. J.; Shlafer, R. J.; Gower, A.; Kapa, H. M.; Beckman, K. J.; Doty, J. L.; Plowman, S. L. & Resnick, M. 2017. Youth-Adult Connectedness: A Kay Protective Factor for Adolescent Health. American Journal of Preventive Medicine. Miamisburg, OH, Yhdysvallat: Elsevier Inc. 275–278.

Stickdorn, M.; Hormess, M.; Lawrence, A. & Schneider, J. 2018. This is service design doing. Applying service design thinking in the real world. A practitioners’ handbook. US, Kalifornia: O´Reilly.

Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Helsinki: Alma Talent.