Lentoasema 4.0 – kohti lentokenttäkonseptin täydellistä digitaalisuutta

Digitaalisuuteen siirtyminen on yksi lentokenttien lähitulevaisuuden suurimmista haasteista. Lentoasemien digitaalisuusasteiden tarkasteluun on luotu neliportainen digitaalinen kypsyysmalli. Tällä hetkellä ylimmän digitaalisuustason kokemuksen löytääkseen on matkustettava esimerkiksi Aasiaan saakka.

Ensimmäisen eli digitaalisuusasteen 1.0 lentokenttä on lähestulkoon kokonaan analoginen, tai ainakin kaikkein analogisin. Lentokentän rutiinitoiminnoista ihmiset tekevät suuren osan. Näin eri prosesseissa on viiveitä, jotka johtuvat muun muassa tietojen keräämiseen kuluvasta ajasta. Suuri osa kansainvälisistäkin lentoasemista on edelleen ensimmäisen digitaalisen kypsyysasteen lentoasemia.

Lentokenttä 2.0 puolestaan on digitaalisesti jo selvästi kehittyneempi. Keskeiset perinteisesti manuaalisesti toteutetut prosessit on automatisoitu digitaalisiksi palveluiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi lähtöselvitysten ja turvatoimintojen tehtävät. Myös matkustajia hyödyntävä informaatioteknologia on digitalisoitua. Olennaisena vaikuttimena toimii yleisesti kustannusten vähentäminen. Toinen asiaa vauhdittava tekijä on matkustajatiedon kerääminen. Matkustajadataa voidaan hyödyntää muun muassa lentoasemapalveluiden edelleen kehittämisessä, eikä vähiten sidosryhmien eli esimerkiksi lentoyhtiöiden liiketoiminnoissa.

Digitaalisuusasteen 3.0 lentoasemalla digitaalisuus on jo vahvasti mukana kaikissa prosesseissa. Esimerkiksi lähtöselvitykset ja laukkujen luovutus tapahtuvat itsepalvelun kautta. Samoin maihinnousukortit on mahdollista lukea mobiilipohjaisesti. Lentoasemalla ovat laaja-alaisesti käytössä myös erilaiset viestintäsovellukset. Tässäkin taustalla on tehokas asiakaskohtainen tietojen kerääminen ja saadun datan kaupallinen jatkojalostaminen.

Viimeisen ja ylimmän eli digitaalisuustason 4.0 lentoasema on huippuunsa hiottu matkailupalvelukonsepti. Se sisältää luonnollisesti digitaalisuuden huipputoiminnot, kuten omatoimiset lähtöselvitykset ja turvatoiminnot, langattoman huippunopean tiedonsiirron, autonomiset ajoneuvoratkaisut mutta myös hyvin paljon muuta.

Viimeisen ja ylimmän eli digitaalisuustason 4.0 lentoasema on huippuunsa hiottu matkailupalvelukonsepti ja matkailukokemus. Se sisältää luonnollisesti digitaalisuuden kaikki saatavissa olevat huipputoiminnot, kuten omatoimiset lähtöselvitykset ja turvatoiminnot, langattoman huippunopean tiedonsiirron, autonomiset ajoneuvoratkaisut, mutta myös hyvin paljon muuta. Airport 4.0 -lentoasemalla kaikki lentokenttäpalveluiden sidosryhmät on linkitetty digitaalisesti toisiinsa, ja tietoa myös jaetaan tehokkaasti eri toimijoiden ja toimintojen välillä.

Lentoaseman eri järjestelmät ja prosessit on integroitu laajaan digitaaliseen tekoälyllä rikastettuun ekosysteemiin. Sen tarkoitus on luoda erityisen personoitu ja henkilökohtainen asiakas- ja palvelukokemus. Kun asiakkaasta on saatu kerättyä olemassa riittävä pohjainformaatio, voidaan hänen lähes kaikkia toimintojaan ja ostokäyttäytymistään ohjailla digiekosysteemin kautta.

Changi on yksi maailman edistyksellisimmistä lentoasemista

Jos haluaa vierailla yhdellä korkeimman, eli 4.0 digitaalisuustason lentoasemalla, on suositeltavaa matkustaa Singaporen Changiin (Changi Airport Group). Tällä aasialaisella huippumodernilla lentokentällä on pitkäjänteisellä ja määrätietoisella kehitystyöllä yhdistetty sekä kentän toimintojen digitaalisuus että kokonaisvaltainen lentokenttäkokemus. Changi onkin nimennyt vierailun lentokentällään nimellä Changi Experience.

Kolme ja puoli vuotta perus- ja digiparannusremontissa ollut, lokakuun 2023 lopussa avattu Changin T2-terminaali on täynnä digitaalisesti toteutettuja palveluratkaisuja. Changissa matkustaja luonnollisesti tunnistautuu biometrisesti ja käyttää itsenäisesti boarding-järjestelmää alusta loppuun saakka.

Lentokentän palvelut on integroitu asiakkaan yhden käyttäjätunnuksen alle, jolloin palvelut seuraavat toisiaan, eikä käyttäjän tarvitse kirjautua haluamiinsa eri palveluntuottajien palveluihin jokaiseen erikseen. Järjestelmä myös osaa lukea asiakkaan mieltymyksiä, ja tuottaa syötteitä juuri asiakkaalle itselleen merkityksellisistä asioista lentokentällä.

Terminaalin tuloaulassa on valtava, 17 metriä leveä ja 14 metriä korkea vuorokauden aikojen mukaan elävä digitaalinen vesiputous, The Wonderfall, jonka läpi asiakkaat voivat kulkea. Terminaalin katto, eli virtuaalinen taivas, on toteutettu digitaalisesti ja yhdistetty kentän sääpalveluihin. Näin asiakas voi nähdä ja kokea reaaliajassa, minkälainen sää ulkona vallitsee. Jos vierailijalla puolestaan on aikaa drinkille, sen sekoittaa ja tarjoilee digitaalinen baarimikkorobotti. Luonnollisesti.

Lentoaseman digitalisointi on valtava taloudellinen investointi

Changi Airportin yhden ainoan terminaalin perusparannustöiden hinnaksi muodostui lähes 1,2 miljardia euroa. Jos koko lentoasema olisi saatettu ylimmän digitaalisuustason lentoasemaksi, olisi hinta ollut moninkertainen. Tässä onkin yksi syy, miksi lentoasemien digitalisointi tapahtuu verrattain hitaasti ja asteittain. Lentoasemien kokonaisvaltaisia digiremontteja varten ei myöskään ole tarvittavia väistötiloja, eikä täysin uutta lentoasemaa voida rakentaa pelkästään digitaalisin perustein.

Mutta lähtöportti lentokenttien täydellisyyttä hipovaan digitaalisuuteen on nyt avattu, eikä porttia ole määrä sulkea. On mielenkiintoista nähdä, minkä tasoinen Changi on esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua kansainvälisessä lentokenttävertailussa. Silloin kun Helsinki-Vantaan lentoasema on mahdollisesti Martti Ahtisaaren lentoasema, ja toivottavasti kilpailukykyisellä digitaalisella kypsyystasolla.