Lentokentät vihreän siirtymän edelläkävijöinä

Lentämisen maine hiilidioksidipäästöjen aiheuttajana on vahva. Sen sijaan läheskään yhtä hyvin ei tiedetä sitä, mitä ala tekee päästäkseen kansainvälisten ilmastosopimusten ohella itse asettamiinsa erittäin vaativiin ympäristötavoitteisiin. Lentoasemia koskevan sertifioidun eurooppalaisen ympäristöohjelman päätavoitteeksi on asetettu Net Zero 2050, eli täydellinen nollapäästöisyys vuoteen 2050 mennessä.

Euroopan lentoasemien yhteisiä etuja ajavan kattojärjestön ACI Europen jo vuonna 2009 perustama kuusiportainen Aiport Carbon Accreditation -ohjelma velvoittaa lentoasemia hallitsemaan ja vähentämään hiilidioksidipäästöjään. Aluksi ohjelmassa oli mukana 17 eurooppalaista lentoasemaa. Nyt lentoasemia on mukana 500, ja ohjelmaan sitoutuneita maita on maailmanlaajuisesti 87. Eurooppalaisia valtioita näistä on 55.

Vuonna 2021 ACI Europe sekä sen yhteistyökumppanit A4E (Airlines for Europe), ERA (European Regions Airline Association), ASD Europe (AeroSpace and Defence Industries Association of Europe) ja lennonvarmistuspalvelujen etujärjestö CANSO lanseerasivat ohjelman, jossa Euroopan lentoliikenne on sitoutunut saavuttamaan nollapäästöisyyden vuonna 2050. Ohjelman työnimi suomeksi on ”Määränpää 2050 – Reitti kohteeseen Nollapäästöinen Eurooppalainen Ilmailu”.

Net Zero -sertifiointiohjelma on neliportainen.  Suomen Finavia on mukana ohjelmassa sen vaativimmalla 4+-tasolla viiden hallinnoimansa lentoaseman osalta. Ne ovat Helsinki-Vantaa, Rovaniemi, Ivalo, Kittilä ja Kuusamo. Loputkin Finavian 15 lentokenttää kuuluvat samaan ympäristöohjelmaan, mutta niille ei haeta sertifiointia.

Net Zero 2050 -tavoite on erittäin kunnianhimoinen, vaikka aikaa sen saavuttamiseksi onkin lähes 30 vuotta. Sähköenergian tarve kasvaa koko ajan myös ja erityisesti ilmailuteknologiassa sähkölentokoneiden tulemisen myötä. Eikä tällä hetkellä edes tarkasti tiedetä, mikä tai mitkä energiaratkaisut ovat valta-asemassa erityisen haastavassa ilmailuteknologiassa vuoteen 2050 mennessä.

Aurinkosähkövoima näkyy lentoasemien energiastrategiassa

Maailmalla suuretkin lentoasemat ovat yksi toisensa jälkeen siirtyneet vihreän energian tuottajiksi. Pääasiallisin sähkön tuotantotapa on aurinkoenergia. Aurinkovoimalapuistot ovatkin lentokenttäalueille soveltuvin energiantuottomuoto. Usein lentokentät sijaistevat tasaisilla avarilla alueilla, joita ei voi käyttää meluhaittojen ja ilmailuturvallisuuden vuoksi muuhun. Tuulivoimapuistojen perustaminen lentokenttien yhteyteen ei ole mahdollista juuri turvallisuuden eli aiheutuvien lentoesteiden takia.

Wienin lentokentällä on Itävallan suurin maatelinerakenteinen aurinkovoimapuisto. Puistossa on kaikkiaan kahdeksan aurinkovoimalayksikköä, ja yhteensä 55 000 aurinkopaneelia 24 hehtaarin maa-alueella. Sen vuosituotto on noin 30 000 megawattituntia sähköenergiaa, mikä riittäisi kattamaan noin 7 000 kotitalouden vuosittaisen sähkötehontarpeen. Mutta suuren lentokentän kohdalla sähkötehontarvekin on suuri, ja Wienissä itse tuotettu aurinkosähkö kattaa vain noin 30 % kenttäalueen vuosikulutuksesta.

Kreikan Ateenan kansainvälinen lentokenttä (Athens International Airport) on yksi aurinkovoiman käytön edelläkävijöistä ilmailussa, mutta myös yleisellä tasolla. Vuodesta 2005 lähtien AIA on onnistunut vähentämään hiilijalanjälkeään 60 % sekä uusiutuvan energian avulla että kompensoimalla jäännöspäästöjään. Vuonna 2011 lentokentälle rakennettua, huipputeholtaan reilun kahdeksan megawattipiikin aurinkovoimalaa laajennettiin vuonna 2023 uudella, lähes 30 000 aurinkopaneelin ja 15,8 megawattipiikin tehoisella voimalayksiköllä. Lentoasema lupasi vuonna 2019 olla hiilineutraali ja tuottaa kaiken tarvitsemansa sähköenergian itse jo vuonna 2025.

Maailman ensimmäinen täysin sähköenergiaomavarainen lentoasema oli kuitenkin kaukana Euroopasta Intian Keralan alueella sijaitseva Kochin kansainvälinen lentokenttä (Coch International Airport). Pitkäjänteisesti kestävän kehityksen eteen työtä tehnyt lentoasema aloitti aurinkoenergiapuistojensa rakentamisen vuonna 2013.

Intian hallitus tekee edelleen määrätietoisesti työtä saadakseen myös muita maan lentokenttiä vastaavalle tasolle. Pelkästään Kochin lentoaseman on laskettu säästävän 25 vuoden aikana noin 300 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä, mikä vastaa kolmea miljoonaa istutettua puuta.

Helsinki-East Aerodromella merkittävä aurinkovoimalahanke

Suomen uusin lentokenttä Helsinki-East Aerodrome Pyhtäällä on ilmoittanut rakennuttavansa lentokenttäalueensa yhteyteen myös oman aurinkovoimalan. Sen huipputehoksi on suunniteltu 50 megawattipiikkiä.

Aurinkovoimala olisi valmistuessaan yksi Suomen suurimmista. Se tuottaisi sähköenergiaa sekä lentokentän itsensä että myös alueen muiden toimijoiden tarpeisiin. Kentälle on suunnitteilla myös omaa vetyenergiatuotantoa. Investointien arvo olisi kymmeniä miljoonia euroja.

Yhteisöllinen ajattelu onkin yksi tärkeimmistä lähtökohdista tulevaisuuden energiantuotannossa ja -käytössä. Kun lentokentän alueella tuotettua uusiutuvaa energiaa voidaan ja halutaan hyödyntää myös alueen muun infran tarpeisiin, saa se helposti laajan hyväksynnän.

Samalla myös itse lentoasema ja koko ilmailuala saavat kaivattua positiivista nostetta. Parhaimmillaan voidaankin nähdä vihreän siirtymän ja uusiutuvan energian tuotannon turvaavan vaikeina aikoina mahdollisesti alueensa ainoan lentokentän olemassaolon.

Lähde

European airports commit to zero carbon emissions under their control by 2050. Saatavilla: https://aci-europe.org/netzero