Merenkulun ympäristövaikutusten tutkiminen on pitkäjänteistä työtä

Merenkulun ympäristövaikutukset ovat moninaisia. Niiden torjumiseksi tarvitaan pitkäjänteistä työtä ja tiedon jakamista eri toimijoiden kesken.

Merenkulun ilmapäästöt muodostuvat alusten pakokaasuista ja sisältävät haittavaikutuksiltaan hyvin erityyppisiä yhdisteitä. Hiilidioksidi on tällä hetkellä suuri huolenaihe ilmastonmuutoksen hidastamisen takia. LNG-aluksille tyypilliset metaanipäästöt kuuluvat tähän samaan kategoriaan.

Myrkkypäästöt, kuten typen oksidit tai rikkiyhdisteet, aiheuttavat muun muassa happamoitumista ja ilmanlaadun pilaantumista. Tällä on vaikutusta muun muassa ihmisten terveyteen erityisesti rannikkoalueilla tai satamien läheisyydessä. Hiukkaspäästöjen tai mustan hiilen vaikutuksiin ollaan vasta kiinnittämässä huomiota.

Ympäristövaikutukset ovat kuitenkin ilmapäästöjä huomattavasti laajempi kokonaisuus. Monet vieraslajit ovat levinneet laivaliikenteen välityksellä. Erityisesti painolastivedet ovat olleet monille vieraslajeille kulkureitti kokonaan uusille alueille, jopa toiselle puolelle maailmaa.

Painolastivesien vaikutusta vieraslajien leviämisreittinä onkin tutkittu paljon, ja vuonna 2017 voimaan astunut kansainvälinen painolastivesiyleissopimus pyrkii osaltaan rajoittamaan vieraslajien leviämistä sääntelemällä painolastivesien käsittelyä.

Pahimmillaan vieraslajit ovat suuri ympäristöuhka. On arvioitu, että haitalliset ja aggressiiviset vieraslajit ovat toiseksi pahin biodiversiteetin heikentäjä heti elinympäristöjen häviämisen jälkeen. Myös Itämeressä on paljon sellaisia lajeja, jotka eivät sinne luontaisesti kuulu. Muun muassa merirokko on tällainen tulokas.

Toinen vieraslajien leviämisreitti on laivojen pohjat ja muut vedenalaiset runkorakenteet. Likaantuneessa pohjassa monet lajikkeet voivat matkustaa pitkiäkin matkoja merialueilta toisille.

Toisaalta tämän ongelman hallitsemisessa muodostuu parhaimmillaan eräänlainen win-win-tilanne, sillä likaantunut pohja kasvattaa myös aluksen kulkuvastusta ja lisää siten polttoaineen kulutusta. Tämän vuoksi varustamoilla on usein suora taloudellinen kannustin tavalla tai toisella estää pohjarakenteiden voimakas likaantuminen.

Merenkulun ympäristövaikutuksia tutkitaan Xamkissa

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on tutkinut merenkulun ympäristövaikutuksia useiden hankkeiden kautta. Vieraslajiongelmaan ratkaisuja etsittiin COMPLETE- ja COMPLETE PLUS-hankkeissa, missä Xamk oli osana laajaa tutkimuskonsortiota, joka koostui viranomaisista, yliopistoista ja tutkimuslaitoksista ympäri Itämeren rantavaltioita.

Xamkin oma MEPTEK-hanke toteutettiin Euroopan aluekehitysrahaston tuella. Kyseisessä hankkeessa perehdyttiin päästövähennystekniikoihin. Yhtenä tuotoksena luotiin Excel-pohjainen vertailutyökalu, missä eri menetelmien vaikutuksia on mahdollista arvioita monesta eri näkökulmasta sisältäen muun muassa vaikutukset ilmaston lämpenemiseen, happamoitumiseen, rehevöitymiseen tai ihmisten terveyteen. Työkalu mahdollistaa kokonaisuuden tarkastelun myös taloudellisesta näkökulmasta.

MERPOL-hanke käynnistyi toukokuussa 2023, ja se jatkuu joulukuun 2024 loppuun asti. Hankkeessa tehdään katsaus uusiutuvien polttoaineiden haasteisiin ja mahdollisuuksiin merenkulkusektorilla.

Tutkimuskonferensseissa jaetaan tietoa

Tutkimuskonferenssit ovat yksi foorumi viestiä tutkimustuloksista, tutkimuksen tekemisestä ja tulevista suunnitelmista kansainvälisen tiedeyhteisön kanssa. Koronapandemian aikana paikan päällä järjestettävät konferenssit lähes loppuivat, mutta sittemmin nämäkin tapahtumat ovat käynnistyneet uudelleen.

Vuoden 2022 keväällä tutkimusryhmämme jäseniä osallistui Lissabonissa järjestettävään MARTECH-konferenssiin ja syksyllä Istanbulissa IMAM-konferenssiin. Vuonna 2023 Xamkilta osallistui delegaatio Gdyniassa järjestettävään TransNav-konferenssiin. Jokaisessa konferenssissa esiteltiin Xamkin tuottamia, meriliikenteen päästöihin liittyviä tutkimustuloksia ja raportit julkaistiin konferenssien tuottamissa proceedings-julkaisuissa.

Tutkimusviestinnän lisäksi konferenssit ovat merkittäviä verkostoitumistilaisuuksia: Tämä on tärkeää erityisesti vahvasti projektimuotoisessa tutkimustoiminnassa, missä jokainen projekti on monessa mielessä itsenäinen kokonaisuus projektikonsortiota myöten. Rahoitushakemusvaiheessa aikataulu on usein varsin tiukka, jolloin ehdokkaat konsortion jäseniksi on syytä olla jo tiedossa.

Tutkimustyö aiheen piirissä jatkuu. Tällä hetkellä käynnissä on suuri teknologinen murros, missä perinteisistä fossiilisista polttoaineista pyritään asteittain eroon niiden ilmastovaikutusten takia. EU-lainsäädäntö (päästökaupan laajeneminen meriliikenteeseen ja FuelEU Maritime-säädös) määrittävät tämän muutosprosessin askelmerkkejä ja kesällä 2023 kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMO:ssa päästiin sopuun vastaavista askelmerkeistä globaalilla tasolla.

Suoraviivaiseksi prosessia ei kuitenkaan voi sanoa, joten paljon tutkimusta vielä tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi.