Mitä yrittäjyys on korkeakouluissa

Kun puhumme yrittäjyydestä korkeakouluympäristössä, meille usein tulee ensimmäisenä mieleen joko opiskelijayrittäjyys tai innovaatiot eli liiketoimintapotentiaalia tuottava tutkimus- ja kehitystoiminta. Nämä ovatkin merkittävä asioita – tosin yrittäjyys korkeakoulussa on paljon muutakin.

Yrittäjyys korkeakouluissa on laaja kenttä. Blenker ja kollegat (2011) jäsensivät yrittäjyyskasvatuksen tehtävät neljään eri näkökulmaan: koulutetaan uusien yritysten perustamiseen, koulutetaan muuttamaan ideat ja tieto talouskasvua edistäväksi toiminnaksi, edistetään yrittäjämäisen energian avulla yhteiskunnallista muutosta ja edistetään yrittämäistä ajattelua osaksi jokapäiväistä ajattelua. Keskitymme tässä artikkelissa nyt näihin neljään näkökulmaan.

Yritystoiminnan aloittaminen

Ensimmäisenä näkökulmana on opiskelijayrittäjyys; se, että korkeakouluissa autetaan opiskelijoita perustamaan omaa liiketoimintaa startup-henkisesti kilpailullisuutta hyödyntäen. Yhteiskunnallisesti ja alueellisesti tämä nähdään merkittävänä osana korkeakoulujen yrittäjyystoimintaa. Xamkilla tämän toiminnan timanttina loistaa kansainvälisesti tunnettu *ship Startup -festivaali, joka vietti tänä keväänä 10-vuotisjuhlaansa.

Korkeakouluissa yrittäjyyden edistämisen tulisi kuitenkin kohdentua sekä opiskelijoihin että henkilökuntaan. Eurooppalaisessa korkeakoulujen INGENIUM-verkostossa yhtenä isona tehtävänä on henkilökunnan yrittäjyyden edistäminen, johon etsitään juuri nyt toimivia keinoja. Keinot voivat olla koulutuksia, kampanjoita tai vaikka hyvien käytänteiden jakamista.

Innovaatiotoiminta ja yrittäjyys yrityksissä

Kun tuodaan esiin yrittäjyyden yhteiskunnallista merkitystä, korostetaan talouskasvun merkitystä myös korkeakouluissa. Varmasti ani harva opiskelija tai yksikään opettaja perustaa yritystä tästä syystä, mutta vaikutus on kuitenkin olemassa. Opiskelijoiden, opettajien ja TKI-henkilöstön toivotaan löytävän uusia innovaatioita ja kehittävän tätä kautta uusia tuotteita, palveluja tai teknologioita, joita voitaisiin hyödyntää olemassa olevissa organisaatioissa tai lisensoida vaikkapa ulkopuolisille yrityksille. Myös opiskelussa toteutettavat käytännön projektit ja työelämäyhteistyö menevät osittain tähän kategoriaan. Opiskelijoiden toivotaan ratkaisevan yritysten tai yhteisöjen ongelmia ja löytävän uusia, innovatiivisia ja kannattavia ratkaisuja tai ideoita.

Näkökulma yrittäjyydestä ideoiden ja innovaatioiden syntypaikkana sisältyy myös sisäiseen yrittäjyyteen (englanniksi intrapreneurship tai corporate entrepreneurship), jossa opiskelijat tulevaisuuden työntekijöinä yrittäjämäisesti innovoivat ja kehittävät uusia liiketoimintamalleja ja -prosesseja organisaatioiden sisällä. Näin talouskasvua edistävä yrittäjyys saadaan kattamaan kaikki opiskelijat korkeakoulussa – samoin kuin henkilöstön. Yrittäjyys on osa kaikkea kehittyvää, kasvuhakuista ja kansainvälistyvää liiketoimintaa ja sen edistämistä.

Yhteiskunnallinen yrittäjyys muutosagenttina

Kolmas näkökulma vahvistaa yhteiskunnallisen muutoksen tarvetta jopa talouskasvun kustannuksella. Yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä halutaan muutosta nykyisiin käytäntöihin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tällä hetkellä erityisesti ilmastokriisi haastaa etsimään uusia ratkaisumalleja, mutta myös sosiaalisen tasa-arvon teemat ja inklusiivisuus ovat merkittävästi nostaneet merkitystään.

Korkeakouluissa tätä yrittäjyyden teemaa voisi lisätä merkittävästi eri koulutusaloilla. Tämä myös mahdollistaisi yrittäjyyden painopisteen siirtymisen pois liiketaloudesta, mikä toisi mahdollisuuksia laajemmalle yrittäjyyden hyödyntämiselle.

Yrittäjämäisyys osana kaikkea opetusta ja toimintaa

Neljäs ja viimeinen näkökulma on ”pehmein” teema eli yrittäjämäinen ajattelutapa tai mielenlaatu (englanniksi mindset), joka on kuitenkin ”kova” työelämätaito, ja kaiken yrittäjyyden perusedellytys. Korkeakoulujen tehtävänä nähdään opettaa kaikille opiskelijoille yrittäjämäisiä taitoja, kuten ongelmanratkaisukykyä, luovuutta, sopeutumiskykyä ja riskinottoa. Suomessa tämän Euroopan Unionin (Bacigalupo et al. 2016) ja Opetus- ja kulttuuriministeriön (2017) korostaman laajan näkökulman yrittäjyyteen on oltava osa opetusta perusasteelta lähtien. Yrittäjämäisten taitojen tarpeellisuus korostuu tulevaisuuden epävarmassa työelämässä ja maailmassa riippumatta siitä, millainen henkilön työsuhde on tulevaisuudessa.

Korkeakouluille yrittäjämäisen ajattelutavan edistäminen on merkittävää myös muiden yrittäjyyden näkökulmien tuomien tavoitteiden saavuttamiseksi. Kuitenkin panostukset tähän ovat usein melko vaatimattomia. Korkeakoulut tuntuvat olettavan yrittäjämäisen ajattelutavan syntyvän itsestään tai olevan oppilaissa jo valmiina heti koulutuksen alkaessa.

Edelleen on voimissaan myös ajattelu, että opiskelija on yksinkertaisesti joko yrittäjähenkinen tai sitten ei. Eli heidän, jotka ovat kiinnostuneet yrittäjyydestä tai siihen pakotettuja alavalinnan vuoksi, ajatellaan löytävän sen joka tapauksessa, ilman erityisiä korkeakoululta edellyttäviä toimenpiteitä. Kuitenkin jo vuosikymmeniä on osoitettu, että yrittäjyys, kuten muutkin taidot, on täysin opittavissa ja esimerkiksi opiskelijoiden kiinnostukseen oman yrityksen perustamista kohtaan voidaan merkittävästi vaikuttaa koulutuksella ja sen pedagogisilla ratkaisuilla.  

Meillä kaikilla on tehtävä yrittäjyydessä

Xamkissa olemme sitoutuneet monilla eri toimilla – palveluilla, koulutuksella ja hanketoiminnalla – mahdollistamaan opiskelijoille yrittäjyystaitojen oppimisen. Kansainvälisessä INGENIUM-verkostossa voimme jakaa toimivia malleja ja kehittää yhdessä uutta. Henkilökunta ja opiskelijat pääsevät halutessaan mukaan monin tavoin.

Näitä oppeja voimme kaikki ottaa käyttöön. Yrittäjämäisellä toiminnalla ja rohkeilla kokeiluilla on arvoa meille kaikille, voimme näin sekä kasvaa ihmisinä että muokata työelämäpolkuamme omannäköisemmäksi. Pienikin konkreettinen teko on merkittävä! Mikäli juuri sinulla kollega, opiskelija tai sidosryhmäkumppani on ajatuksia tai kysymyksiä yrittäjyyteen liittyen, ota yhteyttä artikkelin kirjoittajiin.

Lähteet

Bacigalupo, M., Kampylis, P., Punie, Y. & Van Den Brande, L. 2016. EntreComp: The Entrepreneurship Competence Framework. EU: JRC Science for policy report.

Blenker, P., Korsgaard, S., Neergaard, H. & Thrane, C. (2011). The questions we care about: Paradigms and progression in entrepreneurship education. Industry & Higher Education, 26(6), 417–427.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). 2017. Yrittäjyyslinjaukset koulutukseen. Viitattu 23.10.2024. dd81b6e7-888e-45e4-8c08-40d0d5a5277e (okm.fi)