Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat tärkeä osa terveyden edistämistä

Aikamme globaalit haasteet kuten luontokato ja ekologinen kriisi, eriarvoisuus sekä useat kansansairaudet kietoutuvat yhteen monin eri tavoin. Planetaarinen terveys tuo ihmisen ja luonnon väliset yhteydet näkyviksi ja vastaa haasteisiin, jotka uhkaavat nykyisten ja erityisesti tulevien sukupolvien terveyttä ja hyvinvointia.

Terveysajattelussa ihminen on nähty pitkään luonnosta erillisenä olentona. Planetaarinen terveys perustuu ymmärrykseen ihmisen terveyden ja muun luonnon välisistä yhteyksistä. Planetaarinen terveys (eng. Planetary Health) on tiedelehti Lancetin ja Rockefeller-säätiön yhdeksän vuotta sitten luoma termi. Ydinajatuksena on, että ihminen on osa luonnon kokonaisuutta, jossa kaikki ovat yhteydessä toisiinsa. Planetaarinen terveys auttaa huomioimaan ympäristön, ilmaston ja terveyden yhteydet ja rakentamaan kokonaisvaltaisesti kestävää yhteiskuntaa.

Luonto vaikuttaa psyykkiseen, sosiaaliseen ja fyysiseen terveyteen

Ihmisellä on syvälle sisäänrakennettu tarve olla luonnossa. Vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin kumpuavat muun muassa autonomisen hermoston, useiden aivoalueiden ja ihmisen mikrobiston kautta. Luonto vaikuttaa monitasoisesti sekä ihmisen psyykkiseen, sosiaaliseen että fyysiseen terveyteen.

Eläin- ja luontolähtöinen toiminta, viherympäristöt sekä luonnossa liikkuminen ja oleminen vaikuttavat hyvinvointiin monen osatekijän summana. Vaikutukset ovat isoksi osaksi mitattavia, ja niitä on tutkittu jo melko paljon sekä Suomessa että kansainvälisesti. 

Luontolähtöisten menetelmien mahdollisuudet terveyden edistämisessä

Tutkimusnäyttöä on kertynyt muun muassa luonnon vaikutuksista mielenterveyteen ja stressiin. Luontoympäristössä verenpaine laskee ja ”lepohermosto” eli parasympaattinen hermosto aktivoituu. Eläin- ja luontolähtöisen toiminnan avulla voidaan lieventää muun muassa jännitystiloja ja kielteisiä tunnetiloja kuten ahdistusta, aggressiota ja masennusta.

Planetaarinen terveys ratkoo kansanterveydellisiä haasteita

Erilaisilla luontoympäristöillä olisi paljon potentiaalia lääkkeettömien hoitojen ja kuntoutusmenetelmien kehittämiseen. Tiedon hyödyntäminen kansanterveyden näkökulmasta sekä osana sosiaali- ja terveyspalveluita on kuitenkin vielä vähäistä.

Planetaariseen terveyteen pohjautuvilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa sekä kansanterveydellisiin haasteisiin että kestävyyskriisin. Koska yhteiskunnan resurssit ovat rajalliset, oleellista olisi niiden kohdistaminen sellaisiin ratkaisuihin, jotka samalla edistävät terveyttä ja vähentävät haitallisia ympäristövaikutuksia. Tarvittavien muutosten aikaansaamiseksi olisi tärkeä kouluttaa terveydenhuollon ja muiden alojen asiantuntijoita sekä päättäjiä planetaarista hyvinvointia ja terveyttä edistävän ajattelun omaksumiseen. Lisäksi tieteidenvälistä yhteistyötä tulisi vahvistaa yhteiskunnan kaikilla tasoilla.

Planetaarisen terveyden ymmärtäminen vaatii systeemistä ajattelua, jossa havaitaan, että asiat eivät ole irrallisia vaan vaikutuksissa toisiinsa. Loppujen lopuksi luonnon ja ihmisen hyvinvointia voidaan edistää jopa samoilla keinoilla.

LISÄ – Lisäarvoa maaseutualueiden kehittämiseen korkean osaamisen luontolähtöisillä palveluilla –hankkeen tavoitteena on luontolähtöisten palveluiden profiloituminen korkean osaamisen hyvinvointipalveluiksi. Projektissa kehitetään helposti ostettavia luontolähtöisiä palveluja yhdessä alalla jo toimivien ja sinne aikovien yritysten kanssa. Tavoite on vahvistaa alan yrittäjyyttä ja siten nostaa Etelä-Savo luontohyvinvoinnin johtavaksi maakunnaksi. 

Hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2024–30.4.2026. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama, rahoittava viranomainen Etelä-Savon maakuntaliitto. Hankkeen toteuttaja on Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun Active Life Lab -tutkimusyksikkö.

Lisätietoja hankkeen verkkosivuilta.

Lähteet

Grotenfelt-Enegren, M., Charlotta Holmström, C.,  Laisi, J. Planetaarinen terveys toimii siltana ihmisen terveyden ja kestävyyden edistämisen välillä. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. 2023:139(10):835-42.

Haahtela T., Alenius H., Auvinen P., et al. A short history from Karelia study to biodiversity and public health interventions. Front Allergy. 2023 ;4:1-12.

Haveri, H., Simkin, J. Ovatko metsäkylvyt osa tulevaisuuden sairaanhoitoa? Luontoympäristöjen mahdollisuudet terveyden edistämisessä. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 2023;139:851–9

Mygind L, Kjeldsted E, Hartmeyer R, ym. Mental, physical and social health benefits of immersive nature-experience for children and adolescents: a systematic review and quality assessment of the evidence. Health Place 2019;58:102136.

Stier-Jarmer M, Throner V, Kirschneck, Haveri, H., Simkin, J. The psychological and physical effects of forests on human health: a systematic review of systematic reviews and meta-analyses. IJERPH 2021;18:1770.

Yau KK, Loke AY. Effects of forest bathing on pre-hypertensive and hypertensive adults: a review of the literature. Environ Health Prev Med 2020;25:23

Tyrväinen L, Ojala A, Korpela K, ym. The influence of urban green environments on stress relief measures: a field experiment. J. Environ Psychol 2014;38:1–9.

Whitmee, S. Haines, A. Beyrer, C. Boltz, F. Capon, A.G. de Souza Dias, B. Ezeh, A. Frumkin, H.Gong, P. Head, P. Horton, R. Mace, G. Marten, R. Myers, S. Nishtar, S. Osofsky, S. Pattanayak, S. Pongsiri, M. Romanelli, C. Soucat, A. Vega, J. & Yach, D. 2015. Safeguarding human health in the Anthropocene epoch: report of The Rockefeller Foundation-Lancet Commission on planetary health. Lancet, 386, 1973–2028.