Kuvassa luontoalan yrittäjiä Tertin kartanon ympäristössä samaan tapaan kuin Suomussalmella sijaitseva taideteos Hiljainen kansa. Luontohyvinvointialan yrittäjät eivät ole enää hiljainen kansa. Kuva: Kati Kiiski.

Luontolähtöinen hyvinvointiyrittäjyys – kannattavaa vai kannateltavaa?

18.11.2024

Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat yhä enemmän tiedossa. Niiden äärelle johdattelee yhä useampi yrittäjä.

Luontolähtöinen hyvinvointiyrittäjyys vastaa maailmanlaajuiseen trendiin yksilön ja ympäristön hyvinvoinnin lisäämisestä. Palveluja halutaan ja tarvitaan, mutta aina alan yrittäjyys ei ole kannattavaa ja moni yrittäjä tekeekin sitä jopa kutsumuksesta ja sivutoimisena.

Luontolähtöisellä hyvinvointialalla on monenlaista palvelutarjontaa

Alalla on monenlaisia toimijoita ja yrittäjiä tarjoten erilaisia palveluita. Kestävän hyvinvoinnin vahvuusalan Active Life Labin koordinoiman LISÄ-hankkeen lähes 30 yrittäjän palvelutarjonta vaihtelee virtuaalikuntoutuksesta eläinavusteiseen terapiaan ja metsäjoogasta luontolähtöiseen työnohjaukseen.

Alan palveluita yhdistää se, että maksavia tahoja on lukuisia. Vain osalla yrittäjistä palveluista maksaa sen loppukäyttäjä eli itse maksava asiakas. Monien yrittäjien palveluita hankitaan esimerkiksi hyvinvointialueiden tai Kelan maksusitoumuksilla tai niitä ostavat yritysasiakkaat.

Luontohyvinvoinnin alan yrittäjä on vahva moniosaajaa

Luontohyvinvoinnin yrittäjää motivoi usein vahvasti auttamisen halu ja toiminta lähtee alan osaamisesta. Alan yrittäjä onkin vahva osaaja esimerkiksi luonto- ja eläinavusteisessa toiminnassa ja vaikkapa terapiatyössä. Monet yrittäjät näkevät kuitenkin itse kehittämisen paikkaa esimerkiksi liiketoimintaosaamisessa tai markkinointiosaamisessa.

Toisaalta monet kokevat myös, ettei alaa aina oteta tosissaan. ”Onko se sitä puunhalailua”, on usein kuultu kysymys. Tämä saattaa turhauttaa kovia osaajia, jotka näkevät alansa ja osaamisensa tärkeäksi ja tarpeelliseksi juuri esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelualan valikoimissa.

Brändin kirkastamisen aika

Luontohyvinvoinnin brändin ja alan uskottavuuden kirkastaminen on tarpeen, sillä luontolähtöisten menetelmien vaikuttavuudesta on jo tieteellistäkin tutkimusta. Menetelmien vaikuttavuuden esiin nostaminen on niin yrittäjien itsensä kuin alan muidenkin toimijoidenkin tehtävä.

Loppukäyttäjilleen vaikuttavaa palvelua soisi käytettävän hyvinvointialalla laajemminkin. Parhaillaan hyvinvointialueella koostetaan palvelutarjottimia, joihin ei ainakaan ensi vaiheessa yrittäjien tuottamat palvelut ole pääsemässä. Sitä suuremmalla syyllä näiden palveluiden markkinoinnista tulisi huolehtia niin loppukäyttäjäasiakkaille kuin maksaja-asiakkaillekin.

Liiketoiminnan palvelumuotoilusta liikkeelle

LISÄ-hankkeen yrittäjät ovat lähteneet mukaan keväälle 2026 kestävään kehittämisprosessiin, jossa palvelumuotoilun keinoin hiotaan helposti ostettava luontolähtöinen palvelu. Helposti ostettava tarkoittaa tässä sitä, että palvelu on selkeästi ja ymmärrettävästi muotoiltu, se on vaikuttavaa ja siitä viestitään oikealle kohderyhmälle selkeästi eli se on myös löydettävissä.

Kuvassa ryhmä yrittäjiä keskustelemassa pöydän ääressä.
Luontohyvinvointialan yrittäjien työpaja lokakuussa 2024 Tertin kartanossa. Kuva: Kati Kiiski.

Luontohyvinvoinnin brändi kirkastuu näin kuin itsestään, kun vaikuttavat ja laadukkaat palvelut ovat saatavissa ja niistä tiedetään. Ikävä kyllä pelkät hyvät nettisivut eivät tätä asiaa aja, vaan toiminnasta on kerrottava aktiivisesti jatkuvasti. Myöskään kerran kehitetty ja muotoiltu palvelu ei sinällään ole lopullisesti ja ikuisesti muuttumaton. Hyvääkin palvelua tai tuotetta pitää olla valmis kehittämään, sillä ympäröivä yhteiskunta ja asiakkaiden tarpeet muuttuvat jatkuvasti.

Vaikuttavan lisäksi myös kannattavaa palvelua ja liiketoimintaa

Jotta luontolähtöinen hyvinvointiyrittäjyys olisi vaikuttavuuden lisäksi myös kannattavaa, sen vaikuttavuudesta tulisi huolehtia myös palveluista viestittäessä. Tärkeää on tavoittaa ne tahot, jotka päättävät palveluiden käyttämisestä esimerkiksi hyvinvointialueella tai palveluja hankkivat yrittäjät, jotka haluavat lisätä asiakkaidensa ja henkilöstönsä hyvinvointia.

Vaikuttava palvelu kannattelee ja kannattaa.

LISÄ – Lisäarvoa maaseutualueiden kehittämiseen korkean osaamisen luontolähtöisillä palveluilla -hanke on Euroopan unionin osarahoittama hanke perustuen Osaava ja uudistuva Suomi -ohjelmaan oikeanmukaisen siirtymän JTF-rahastosta. Rahoitus on myönnetty Etelä-Savon maakuntaliitosta ja hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Lähteet

Eloisan palvelutarjotin. https://etelasavonha.fi/2023/06/20/eloisa-aloittaa-hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-digitaalisen-palvelutarjottimen-rakentamisen/

Green Care -päivät Seinäjoella. https://www.gcfinland.fi/yhdistys/green-care–paivat/seinajoki-2024/

LISÄ-hanke. https://www.xamk.fi/hanke/lisa-lisaarvoa-maaseutualueiden-kehittamiseen-korkean-osaamisen-luontolahtoisilla-palveluilla/

Kirjoittanut Kati Kiiski

Kirjoittaja työskentelee projektipäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Active Life Lab -tutkimusyksikössä. Hän on myös väitöstutkija Itä-Suomen yliopistossa Welfare, Health and Management -tohtoriohjelmassa.

Kati Susanna (Metsävyöhyke) Kiiski | LinkedIn