Puiset sisätilat parantavat psykofysiologista hyvinvointia

Akuutissa ristikkäistutkimuksessa ilmeni, että puumateriaalein sisustetulla tilalla on useita myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen. Ajan viettäminen puuhuoneessa sai jo kymmenessä minuutissa aikaan korkeamman sykevälivaihtelun ja hitaamman hengitystaajuuden kuin vertailuhuoneessa. Sisustusmateriaalien psykofysiologisten terveysvaikutusten ymmärtäminen on tärkeää, koska ihmiset viettävät pitkiä aikoja sisätiloissa.

Merkittävät erot suhteessa vertailuhuoneeseen

Puuhuoneen hyväksi havaittiin selkeitä eroja sykevälivaihtelussa, hengitystaajuudessa ja tunneperäisessä hyvinvoinnissa suhteessa vertailuhuoneeseen. Sykevälivaihtelu on luotettava indikaattori hyvinvointivaikutusten mittaamiseen: korkeampi sykevälivaihtelu on osoitus elimistön toimintoja rauhoittavan, eli parasympaattisen hermoston aktivoitumisesta, ja liittyy parempaan kognitiiviseen, affektiiviseen ja sosiaaliseen terveyteen (Shaffer et al., 2014). Matalampi sykevälivaihtelu puolestaan liittyy korkeampaan sairastuvuuteen, kuolleisuuteen ja psykologisiin ongelmiin, kuten masennukseen, ahdistukseen ja stressiin (Shaffer & Ginsberg, 2017).

Lisäksi tutkimuksessa löydettiin negatiivinen korrelaatio sykevälivaihtelun ja hengitystiheyden välillä. Hengitys rauhoittui puuhuoneessa lähemmäksi luontaista sydämen ja hengityksen resonanssitaajuutta, kun osallistujat hengittivät puuhuoneessa noin yhden hengityksen hitaammin minuutissa. Tutkimuksen osallistujat säätivät huoneissa hengitystään vaistomaisesti ilman erityisiä ohjeita, mikä viittaa puisen sisustuksen lisäävän rentoutumista. Aiemmissa tutkimuksissa ei ole saatu tietoa hengitystaajuuksista puisissa sisätiloissa, joten vaikutukset hengitykseen nousivat tutkimuksen löydökseksi.

Tunneperäisiä kokemuksia mittaavan kyselyn mukaan myös positiiviset tunteet lisääntyivät puuhuoneessa ja negatiiviset tunteet vähenivät suhteessa vertailuhuoneeseen. Aistimuskyselyiden avulla pystyttiin arvioimaan ympäristön erityispiirteiden vaikutuksia osallistujien fysiologisiin ja tunneperäisiin vasteisiin, ja siten yhdistämään hyvinvointivaikutukset suoraan fyysiseen ympäristöön. Puuympäristö koettiin luonnolliseksi, tutuksi, miellyttäväksi, turvalliseksi, estetiikaltaan houkuttelevaksi sekä miellyttäväksi kosketustuntumaltaan, tuoksultaan ja akustiikaltaan.

Puuhuone ja hartsipinnoitettu huone

Tutkimusta varten Saimaa Stadiumin ympäristöön rakennettiin kaksi identtistä huonetta, joiden seinät ja lattiat on valmistettu massiivipuusta ja katot läpinäkyvästä polykarbonaattilevystä luonnollisen valaistuksen saavuttamiseksi. Kummassakin testihuoneessa oli näkymä taivaalle ja puiden latvoihin.

Ainoa ero huoneiden välillä oli pintamateriaalit. Puuhuoneessa sisäpinnat käsiteltiin siten, että seinät ja lattia olivat tunnistettavasti puisia. Vertailutilassa puolestaan ei ollut tunnistettavia puupintoja, vaan seinät ja lattia pinnoitettiin harmaalla hartsilaastilla.

Huoneet suunniteltiin sen kokoisiksi, että pintamateriaalit olivat osallistujien välittömässä läheisyydessä, huoneiden ollessa kuitenkin riittävän tilavia pyörätuolilla liikkuvien henkilöiden käyttöön. Molemmat huoneet sisustettiin vain yhdellä tuolilla, joka sijoitettiin huoneen keskelle.

Puulla terapeuttinen potentiaali sisustuksessa

Luonnon hyvinvointihyötyjä on aiemmissa tutkimuksissa tutkittu laajasti, ja ne tukevat yhteyttä luontoaltistumisen ja parantuneen fysiologisen ja psykologisen terveyden välillä (Berto, 2014; Bratman et al., 2019; Kolster et al., 2023). Stressi ja psyykkiset sairaudet ovat tällä hetkellä merkittäviä kansanterveydellisiä huolenaiheita. Biofiliahypoteesin mukaan ihmisillä on luontainen taipumus olla yhteydessä luontoon, ja luontoyhteys auttaa ihmisiä toipumaan psykofysiologisesta stressistä (Richardson & Butler, 2022; Wilson, 1984).

Puuhuonetutkimuksessa havaitut terveysvaikutukset toimivat lupaavana indikaattorina nyt myös puisten sisäympäristöjen positiivisista vaikutuksista terveyteen ja palautumiseen.

Puisen sisustuksen vaikutuksia on tutkittu aiemminkin useissa tutkimuksissa, mutta fysiologiset tulokset ovat olleet ristiriitaisia (Bower et al., 2019; Ikei et al., 2017; Lipovac & Burnard, 2020).

Nyt tutkimuksen tarkoituksena oli verrata hyvinvointia puu- ja referenssihuoneissa saman istunnon aikana. Yhden istunnon ristikkäistutkimus paljasti tehokkaasti eroja sisäpintamateriaalien välillä, ja yhdisti sykevälivaihtelun muutokset nyt suoraan testattuihin ympäristöihin.

Tutkimustulokset viittaavat mahdollisuuteen, että pidemmät altistumisajat puusisustukselle voisivat tuottaa merkittäviä terveyshyötyjä, mikä edellyttää lisätutkimuksia puisten sisäympäristöjen pitkäaikaisista vaikutuksista terveyteen. Tulevissa tutkimuksissa tulisi tarkastella myös puisten sisätilojen vaikutusta erilaisiin väestöryhmiin, kuten mielenterveyden ongelmista kärsiviin henkilöihin.

Voidaan kuitenkin todeta, että jo tässä tutkimuksessa osoitettujen terveyshyötyjen vuoksi on tarkoituksenmukaista pyrkiä käyttämään puuta sisustusmateriaalina hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Tutkimukseen osallistui 45 suomalaista

Puun hyvinvointivaikutusten mittaamiseen osallistui 45 suomalaista (32 naista ja 13 miestä), joiden keski-ikä oli 43 vuotta. Osallistujien rekrytointi toteutettiin useiden digitaalisten sosiaalisen median alustojen kautta laajan ja monipuolisen osallistujajoukon saavuttamiseksi. Tutkimus esitettiin “sisäpintamateriaalitutkimuksena”, eikä puuta tai sen mahdollisia hyvinvointivaikutuksia mainittu etukäteen.

Osallistujat viettivät kymmenen minuuttia aikaa yksin sekä puu- että hartsipinnoitehuoneessa. Kokeiden aikana osallistujat olivat paljain jaloin saadakseen suoran kokemuksen pintamateriaalista. Huoneen ovi pidettiin tutkimuksen ajan suljettuna, samalla kun tutkija mittasi sykevälivaihtelun huoneen ulkopuolella sykesensorilla.

Altistumisten välillä vietettiin kahden minuutin jakso huoneiden ulkopuolella. Kummankin istunnon jälkeen osallistujat täyttivät kyselylomakkeet, joissa arvioitiin mielentilaa ja aistimuksia huoneissa vietetystä ajasta. Samat menettelyt toistettiin molemmissa huoneissa.

Akuutti ristikkäistutkimus

Ristikkäistutkimus on tutkimusasetelma, jossa on vähintään kaksi tutkimusjaksoa, missä kaikki tutkittavat saavat jokaista tutkimuksen kohteena olevaa hoitoa satunnaisessa järjestyksessä. Akuutti ristikkäistutkimus tarkoittaa siten tutkimusasetelmaa, jossa tutkimuksen kohteena olevat istunnot järjestetään välittömästi toistensa yhteydessä.

Vertaisarvioitu tutkimus

Vertaisarviointi on tieteen oma laadunvarmistuskeino. Se tarkoittaa menettelyä, jossa eri alojen tutkimustuloksia julkaiseva lehti, konferenssi tai kustantaja pyytää tieteenalan asiantuntijoilta ennakkoarvioinnin julkaistavaksi tarjottujen tutkimusartikkeleiden tieteellisestä julkaisukelpoisuudesta. Kaikki julkaistavaksi aiotut artikkelit käyvät läpi vertaisarvioinnin. Arvioinnin jälkeen arvioijat esittävät joko julkaisuehdotuksen hyväksymistä sellaisenaan, julkaisemista korjausten jälkeen tai julkaisun hylkäämistä. (Lähde: Tieteellisten seurain valtuuskunta.)

Puusta hyvinvointi – innovaatioita -hanke oli Euroopan unionin osarahoittama, rahoittava viranomainen Etelä-Savon maakuntaliitto. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun Metsä, ympäristö ja energia -vahvuusala. Puututkimus toteutettiin Active Life Lab -tutkimusyksikössä. Lisätietoja hankkeen verkkosivuilta.

Lähteet

Berto, R. 2014. The Role of Nature in Coping with Psycho-Physiological Stress: A Literature Review on Restorativeness. Behavioral Sciences, 4, 394–409. https://doi.org/10.3390/bs4040394.

Bower, I., Tucker, R., & Enticott, P. G. 2019. Impact of built environment design on emotion measured via neurophysiological correlates and subjective indicators: A systematic review. Journal of Environmental Psychology, 66, 101344. https://doi.org/https://doi.org/10.1016/j.jenvp.2019.101344.

Bratman, G. N., Anderson, C. B., Berman, M. G., Cochran, B., de Vries, S., Flanders, J., Folke, C., Frumkin, H., Gross, J. J., Hartig, T., Kahn, P. H., Kuo, M., Lawler, J. J., Levin, P. S., Lindahl, T., Meyer-Lindenberg, A., Mitchell, R., Ouyang, Z., Roe, J., … Daily, G. C. 2019. Nature and mental health: An ecosystem service perspective. Science Advances, 5(7), eaax0903. https://doi.org/10.1126/sciadv.aax0903.

Ikei, H., Song, C., & Miyazaki, Y. 2017. Physiological effects of wood on humans: a review. Journal of Wood Science, 63(1), 1–23. https://doi.org/10.1007/s10086-016-1597-9.

Kolster, A., Heikkinen, M., Pajunen, A., Mickos, A., Wennman, H., & Partonen, T. 2023. Targeted health promotion with guided nature walks or group exercise: a controlled trial in primary care. Frontiers in Public Health, 11. https://doi.org/10.3389/fpubh.2023.1208858.

Lipovac, D., & Burnard, M. D. 2020. Effects of visual exposure to wood on human affective states, physiological arousal and cognitive performance: A systematic review of randomized trials. Indoor and Built Environment, 30(8), 1021–1041. https://doi.org/10.1177/1420326X20927437.

Richardson, M., & Butler, C. W. 2022. Nature connectedness and biophilic design. Building Research & Information, 50(1–2), 36–42. https://doi.org/10.1080/09613218.2021.2006594.

Shaffer, F., & Ginsberg, J. P. 2017. An Overview of Heart Rate Variability Metrics and Norms. Frontiers in Public Health, 5. https://doi.org/10.3389/fpubh.2017.00258.

Shaffer, F., McCraty, R., & Zerr, C. L. 2014. A healthy heart is not a metronome: an integrative review of the heart’s anatomy and heart rate variability. Frontiers in Psychology, 5, 1040. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2014.01040.

Wilson, E. O. 1984. Biophilia. Harvard University Press.