Vapaaehtoinen lapsettomuus on globaali ihmisoikeus kestävissä yhteiskunnissa

Syntyvyys ja sen aleneminen ovat jatkuva keskustelunaihe suomalaisessa mediassa ja maailmallakin. Asia esitetään yleensä ongelmana esimerkiksi kestävyysvajeen ja huoltosuhteen heikkenemisen suhteen.

Syntyvyyskeskusteluita hallitsee yhä suppea maailmankatsomus

Samaan aikaan tutkimuksessa ja mediassa on alettu tunnistaa, miten syntyvyyskeskustelu on vahvasti pronatalistinen eli syntyvyysmyönteinen, ideologinen ja monelta osin ihmisoikeuksien vastainen. Kysymyksessä ovat erityisesti naisten seksuaaliterveysoikeudet muun muassa abortin suhteen, mitkä syntyvyyskeskusteluissa tyypillisesti sivuutetaan. Kestävyyden osalta jätetään mainitsematta globaali väestönkasvu huomattavana ongelmana samalla, kun väestötilastoista puhutaan kansallisvaltiollisin sanankääntein (ks. Komulainen, 2024b). Syntyvyyskeskustelut vaikuttavat tällöin varsin taantumuksellisilta maailmassa, jossa kestävyys on koetuksella.

Painostavat syntyvyyskeskustelut ovat olleet osana vaikuttamassa siihen, että Suomessakin on syntynyt kansalaistoimintaa vapaaehtoisen lapsettomuuden edunvalvontaan. Vapaaehtoinen lapsettomuus on kasvava ilmiö globaalilla tasolla, liittyen mitä ilmeisimmin parempaan ehkäisyn saatavuuteen 1960-luvulta alkaen.

Velaus kiinnostaa tutkijoita maailmanlaajuisella tasolla

Vapaaehtoista lapsettomuutta eli velautta on tutkittu jonkun verran kansainvälisessä sekä kotimaisessa tutkimuksessa. Tätä nykyä on huomattavissa enenevästi tutkimusintressejä globaalilla tasolla siihen, miten velat itse kuvaavat ja perustelevat elämänvalintojaan ja esimerkiksi identiteettikysymyksiään. Suomessa esimerkiksi Väestöliiton Perhebarometri 2022 on tarkastellut, miksi toiset päättävät yrittää saada lapsia ja toiset eivät (ks. Komulainen, 2024b).

Viime aikoina on herätty siihen, että vapaaehtoisesti lapsettomista on hyvin vähän väestötason tutkittua tietoa, vaikka jo nyt tiedetään, että esimerkiksi Suomessa heitä on yli 10 % väestöstä. Samoin tiedetään, että velat kohtaavat edelleen asiatonta kohtelua ja pahimmillaan syrjintää (Komulainen, 2024a).

Tutkimus lapsettomien kokemuksista yhteiskunnassa

Xamkissa on lähdetty edistämään tutkimustiedon tuotantoa vapaaehtoisesti lapsettomien asioista ja mahdollisista syrjintäkokemuksista. Xamkissa tehtiin vuoden 2023 aikana kohdennetusti tutkimus siitä, millaisia ovat velojen kokemukset osallisuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Kyseinen kyselytutkimus on tältä osin tiettävästi ensimmäinen lajissaan myös kansainvälisellä tasolla. Siinä toteutettiin veloille kohdistettu kysely sosiaalisessa mediassa, ja siihen sovellettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osallisuuskyselyä ja -indikaattoria (emt.).

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kyselyyn vastanneet velat tuntevat pääsääntöisesti olevansa osallisia suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuitenkin tulokset viittaavat myös siihen, että perheiden, työelämän tai palvelujen suhtautumisessa veloihin on edelleen kehittämistyötä tehtävänä. Katsomme Xamkissa tulevaisuuteen, ja siellä tärkeää on nähdä kestävyys myös sellaisena, että lapsenteko ei ole jokaiselle pakollinen eikä itsestään selvä asia maailmassa. Globaalin väestönkasvun ongelman ja kestävän hyvinvoinnin vinkkelistä katsoen varsinkin syntyvyysargumentointi on lähinnä groteski.

YLE on raportoinut vapaaehtoisesta lapsettomuudesta 2024 alkuvuodesta ja viitannut Komulaisen osallisuustutkimukseen: 24-vuotias Saara Ronkainen ei halua lapsia, eivätkä kaikki hyväksy päätöstä: ”Pelkään muiden reaktioita” | Kanta-Häme | Yle

Osallisuustutkimus tehtiin yhteistyössä Vapaaehtoisesti lapsettomat ry:n kanssa. Yhdistys julkaisee podcastia, joka löytyy Spotifystä Velapodi | Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry

Komulaisen artikkeli vapaaehtoisesti lapsettomien asioista sosiaalipalveluissa on hyväksytty kansainväliseen vertaisarvioituun sosiaalialan lehteen (Österreichisches Jahrbuch fur Sozial Arbeit) ja se ilmestyy 2025.

Lähteet

Komulainen, S. (2024a) Vapaaehtoisesti lapsettomien kokemus osallisuudesta. Tutkimusraportti. Xamk Tutkii. Saatavilla: Vapaaehtoisesti lapsettomien kokemus osallisuudesta. Tutkimusraportti – Avoimet julkaisut Xamk

Komulainen, S. (2024b) Populations of the future: A shift from numbers to rights. Xamk Tutkii: Beyond. Saatavilla: Xamk Beyond. Futures – Theseus