Pääsykokeen helppokäyttöisyys hakijan ja opettajan näkökulmasta

Yhdeksän ammattikorkeakoulun yhteistyönä luotiin vieraskielinen korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen kokonaisuus Ukrainasta sotaa paenneille tilapäistä suojelua saaville henkilöille. Koulutuksen tavoite oli mahdollistaa siirtyminen englanninkieliseen tutkintokoulutukseen.

PrepProg-hankkeessa toteutetun koulutuksen pääsykokeen tehtävä oli valikoida koulutukseen henkilöt, joiden englannin kielen osaaminen oli eurooppalaisen viitekehyksen taitotasolla B1. Käyttäjälähtöisyyden toteuttaminen oli haasteellista, koska hakijoiden digiosaaminen ja englannin taito eivät olleet tiedossa, ja opettajien käyttöympäristön tuntemus vaihteli.

Pääsykokeen tavoitteet

Puolen vuoden mittaiseen valmentavaan koulutukseen toivottiin hakijoita, joiden englannin taito ei olisi vielä riittävän korkea englanninkieliseen korkeakoulutukseen hakemiseen, mutta jotka voisivat valmentavan koulutuksen aikana sen saavuttaa. Pääsykokeen tavoitteena oli valikoida ne hakijat, joiden taitotaso oli B1 ja karsia taitotasoltaan liian heikot (alle B1) ja liian hyvät (B2–C2) pois.

Pääsykokeen suunnittelu perustui suomenkielisessä Valmentavasta valmiiksi -hankkeessa toteutettuun pääsykokeeseen, jossa oli kolme osiota: monivalintaosio, kirjallinen tehtävä ja ryhmäkeskustelu (Stenberg et al. 2019). Pääsykokeella mitattiin englannin kirjallisen ja suullisen osaamisen ohella myös motivaatiota.

Pääsykokeen toimivuus opettajien näkökulmasta

Kokeen käytettävyys huomioitiin jo suunnitteluvaiheessa. Tarkoituksena oli luoda helposti arvioitava kokonaisuus, johon tarvittaessa hankkeen ulkopuoliset opettajatkin voisivat nopeasti perehtyä. Kielioppiosuus tehtiin automaattisesti arvioitavaksi ja suullisen osuuden ja kirjoitustehtävän arviointi pyrittiin tekemään opettajalla selkeäksi. 

Tästä syystä työhön sovellettiin ammattikorkeakoulujen kieltenopettajille tuttua kehikkoa, AMK yhteishaun (UAS info, s.a) kriteeristöä. Alkuperäisen mallin perusteella luotiin neljän kategorian arviointimatriisi, jossa pisteytys oli asteikolla 0–1–2, ja jokaisessa kategoriassa kuvattiin osaamistavoitteet tekstimuotoisena. Matriiseja käytettiin sekä suullisen että kirjallisen tehtävän arviointiin. Motivaatiota mitattiin lisäksi erillisen kriteeristön avulla. Työryhmä loi matriisit valmiiksi OpenLearn Moodleen. Opettajat valitsivat sopivimman kategorian klikkaamalla, ja heillä oli tarvittaessa mahdollisuus lisätä omia kommentteja, sekä antaa puolikkaita pisteitä.

Kun arviointikriteeristö oli valmis, laadittiin englanninkielinen käyttöohje opettajien käyttöön. Ajatuksena oli jakaa tietoa tehokkaasti, mutta kattavasti. Tiedostoa päivitettiin useita kertoja, ja sitä jaettiin sekä OpenLearn ympäristön etusivulla, että hankkeen Teams-kanavalla. Opettajille pidettiin verkossa kaksi koulutustilaisuutta.

Pääsykokeen sisältö

Rakenteiden ja sanaston hallintaa testattiin monivalintaosiossa. B1-tason tehtäviä oli 2/3 kysymyksistä ja B2–C1-tason tehtäviä 1/3. Kirjallisessa tehtävässä testattiin hakijan motivaatiota ja kykyä tuottaa selkeää tekstiä annettujen kysymysten pohjalta.

Pääsykokeen kolmas osa oli fasilitoitu ryhmäkeskustelu 4–5 hengen ryhmissä. Ryhmäkeskustelun avulla testattiin suullisen kielitaidon lisäksi hakijoiden kykyä osallistua ja edistää keskustelua. Sitä ohjattiin oppaassa jaettujen kysymysten avulla. 

Pääsykokeen toteuttaminen kampuksilla

Pääsykoe järjestettiin samaan aikaan kaikissa hankkeen partneriammattikorkeakouluissa. Oppaassa ohjeistettiin pääsykokeen toteuttamisen yksityiskohdat, kuten kokeen aikataulu, suulliset ohjeet opiskelijalle, valmiit ohjediat ja tekninen tuki. Hakijat olivat saaneet etukäteen kutsun, jossa oli ilmoitettu pääsykokeen aikataulu ja paikka sekä ohjeet käyttäjätunnuksen luomiseen Xamkin Open Learn -alustalle. 

Kokeen kirjallinen osuus suoritettiin tietokoneluokassa. Kirjoitustehtävä arvioitiin vain niiden hakijoiden osalta, jotka saivat automaattisesti arvioidusta monivalintatehtävästä vaaditun vähimmäispistemäärän. Lounastauon jälkeen pidettiin suullinen osuus 4–5 hengen ryhmissä. Opettajat arvioivat ryhmäkeskustelut välittömästi ja syöttivät arvioinnit Open Learn -alustalle. 

Pääsykoealustan toimivuus kokeen laatijan näkökulmasta 

Pääsykoeympäristöksi valittiin Xamkin Open Learn Moodle, koska Moodle oli useimmille opettajille tuttu. Xamkin OpenLearniin ei vaadita Haka-kirjautumista, vaan käyttäjätunnuksen voi luoda minkä tahansa sähköpostiosoitteen avulla. Lisäksi valintaan vaikutti saatavilla oleva tekninen tuki.

Moodlen käyttö pääsykoealustana vaati erilaisia ratkaisuja kuin opetuskäyttö. Kokeen osioiden oikea-aikainen näkyvyys eri käyttäjäryhmille piti huomioida tarkasti. Monet tekniset ratkaisut jouduttiin miettimään alusta asti uudestaan. Esimerkiksi koe suojattiin salasanalla, joka paljastettiin vasta koetilaisuudessa vilpin estämiseksi. 

Sähköisen valintakokeen järjestelyt hakijan näkökulmasta

Käyttäjätunnuksen luominen ohjeistettiin hakijalle vaihe vaiheelta kuvien avulla. Koska kohderyhmä oli englannin B1-tason hakijat, ohjeisiin ei kuitenkaan lisätty ukrainan- tai venäjänkielistä ohjeistusta. 

Vaikka Moodle-pohjainen OpenLearn toimi pääpiirteittäin sujuvasti pääsykoealustana, sen käyttö voi olla haastavaa ensikertalaiselle, joka jännittää koetilanteessa. Jotta hakija pääsi käsiksi ensimmäiseen koetehtävään salasanan syöttämisen jälkeen, hän joutui klikkaamaan viisi kertaa, ennen kuin tehtävä tuli näkyviin. Osasyy tähän oli se, että koulutuksessa oli neljä eri opintolinjaa.  Olimme tehneet sen teknisen ratkaisun, että neljän eri opintolinjan kokeet olivat kukin omalla välilehdellään samalla kurssalustalla. 

Yhteenvetoa pääsykoeprosessin käyttäjälähtöisyydestä

Valintakokeen käyttäjälähtöisyyden arvioinnissa on otettava huomioon usean eri käyttäjäryhmän näkökulmat. Testiympäristö ei välttämättä ole tuttu opettajalle, joka tuottaa sisältöä valintakokeeseen tai arvioi hakijan tuotoksia. Tämä asetti suuria vaatimuksia yhteiselle kirjalliselle ohjeistukselle ja koulutustilaisuuksille.

Tulosten kerääminen samalle sähköiselle alustalle oli tietoturvan kannalta toimiva ratkaisu ja vähensi sähköpostitse lähetettäviä koetuloksiin liittyviä viestejä, varsinkin kun järjestäviä korkeakouluja oli tässä tapauksessa yhdeksän. Hakija saattaa olla koeympäristössä ensimmäistä kertaa, joten myös hänen ohjeistuksensa on oltava yksityiskohtainen ja selkeä.

Vieraskielisen korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen kehittäminen (PrepProg) on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama projekti, jota toteutetaan 2023–2024. Mukana on yhdeksän ammattikorkeakoulua, koordinaattorina Karelia-ammattikorkeakoulu.

Hankkeessa kehitetään vieraskielisiin korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen malli ja toteutettiin pilottikoulutus. Hankkeen pilottikoulutuksen kohderyhmänä olivat rahoitusehtojen mukaisesti Ukrainasta sotaa paenneet, väliaikaista suojelua Suomessa saavat henkilöt.

Koulutuksen sisältö koostui opinnoista englannin kielessä, suomen tai ruotsin kielessä, tutustumisesta suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään ja yhteiskuntaan, uraohjauksesta sekä tutustumisesta valitun opintosuunnan opintoihin (tekniikka, liiketalous, sosiaali- ja terveysala tai yleinen). 

Lähteet 

Stenberg, H., Hirard, T., Autero, M. & Korpela, E. 2019. Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille. Metropolia-ammattikorkeakoulun julkaisuja, Taito-sarja 41. Saatavissa:   https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/265054/2019_TAITO_41_korkeakouluvalmiuksia_maahanmuuttajille.pdf?sequence=2&isAllowed=y. [viitattu 4.5.2024].

UAS info. (s.a.). Saatavissa: https://www.uasinfo.fi/international-uas-exam-autumn-2023/. [viitattu 4.5.2024].