Selvitys tekoälyn käytöstä ja sen mahdollisuuksista hyvinvointialueilla

DigiFinland Oy julkaisi maaliskuussa 2024 raportin esiselvitystyöstä, jossa selvitettiin tekoälyn käyttöä ja mahdollisuuksia hyvinvointialueilla. Selvitys tehtiin sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantona.

Selvityksen tavoitteena oli tuottaa mahdollisimman realistista ymmärrystä tekoälyn tuomista mahdollisuuksista sote-alan haasteiden ratkaisijana, alan reunaehdot huomioiden.

Tekoälyn käyttöön sote-alalla liittyy tehdyn selvityksen mukaan tiettyjä erityispiirteitä. Erityisesti alaa koskeva sääntely ohjaa vahvasti mahdollisuutta käyttää tekoälyä sote-alan palveluita suunniteltaessa ja tuotettaessa. Haastavaksi tilanteen tekee sääntelyn osalta se, että sote-alaan kohdistuu parasta aikaa muutoksia, jonka yhteydessä myös sääntely päivittyy.

Selvityksen mukaan tämän lisäksi sääntely itsessään on monimutkaista, tiukkaa ja hankalasti tulkittavaa. Tämä osaltaan voi hidastaa tai jopa estää tekoälyratkaisujen kehittämistä ja hyödyntämistä. Tilanne monimutkaistui entisestään EU:n tekoälyasetuksen voimaantulon jälkeen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mikäli tekoälyä halutaan saada laajemmin käyttöön sote-alalla, se vaatii osaltaan myös alaa koskevan sääntelyn ja totuttujen toimintatapojen päivittämistä.

Selvityksessä tehtyjen haastattelujen aikana nousi esille myös tekoälyyn ja toimialaan liittyvä eettinen pohdinta. Haastateltavat kokivat tärkeäksi esimerkiksi sen, että tekoälyä sovellettaessa ymmärretään mahdollisuuksien lisäksi myös siihen liittyvät riskit ja näiden vaikutukset. Tekoälyn käytön koetaan myös tietyllä tavalla laiskistuttavan käyttäjänsä, ainakin silloin, jos saadut vastaukset alkavat olla liiankin hyviä.

Tällöin riskinä voi olla, ettei jakseta enää selvittää vastauksien oikeellisuutta. Erääksi huolenaiheeksi selvityksessä nousi myös tilanne, jossa tekoälyn ennuste vaikuttaa siihen, saako potilas hoitoa vai ei. Ohjaako tällainen ennuste liikaa ammattilaisen omaa pohdintaa? Voiko se tuoda mukanaan enemmän haittoja kuin hyötyjä?

Selvityksessä jaettiin tekoälyn käyttötapaukset eri luokkiin, jotka ovat hoitotyö ja diagnostiikka, asiakkaan asiointi, tukitoiminnot, sote-johtaminen, ennaltaehkäisy ja sosiaalihuolto. Käyttötapausten arvioinnissa arvioitiin niin tekoälyn käytön vaikuttavuutta kuin myös sen toteutettavuutta 2–3 vuoden aikajänteellä.

Selvästi eniten tekoälyn käyttötapauksia löydettiin hoitotyö ja diagnostiikka -luokassa. Siinä kärkeen nousivat niin toteutettavuuden kuin vaikuttavuudenkin osalta diagnostiikan tekoäly-avusteinen tulkinta, osastopotilaan valvonta ja hälytykset ja tiivistelmät rajatusta aineistosta. Automatisoidut kirjaukset vaikuttavat myös nousevan kohtalaisen korkealle vaikuttavuuden näkökulmasta. Tähän sisältyy etenkin ajansäästöön liittyvä näkökulma, joskin myös huolenaiheita.

Hyvänä kakkosena tekoälyn hyödyntäminen nähtiin sote-johtamisessa, jossa siitä voisi olla hyötyä esimerkiksi älykkäässä työvuorosuunnittelussa sekä hoito- ja palvelupolkujen seurannassa. Samoin resurssien ja kustannusten seurannassa tekoälyn vaikuttavuuden todettiin olevan korkealla tasolla, ja sen toteuttavuuskin todettiin kohtalaiseksi.

Muissa luokissa tekoälyn hyödyntäminen arvioitiin niin toteutettavuuden, kuin vaikuttavuudenkin osalta korkeaksi esimerkiksi ennaltaehkäisyssä hoitotulosten ennustamisen osalta ja pitkäaikaispotilaan etäseurannan osalta. Sosiaalihuollon puolella puolestaan etuja nähtiin kuntoutuspalveluiden kohdentamisessa ja palveluasumisen ja kotihoidon etäseurannassa.

Mahdollisuuksista ja eduista huolimatta sote-alalla tekoälyn käyttöönottoa hidastaa ja estää alan rakenteet ja artikkelin alussa mainittu sääntely. Näiden osalta selvityksessä huolenaiheiksi nousivat esimerkiksi datan laatu, määrä, yhdisteltävyys ja saatavuus. Hyvinvointialueiden investointikyky tekoälyn laajemman käyttöönoton osalta on myös nykyisessä taloustilanteessa iso kysymysmerkki.

Sote-alaa koskeva sääntely on myös perinteisesti ollut kohtalaisen tiukkaa, kuten myös sääntelyn tulkinta. Laajempi käyttöönotto tarvitsee taustalleen onnistuneita käyttöönottoja, joita edellä kuvatut haasteet omalta osaltaan hidastavat.

Haasteet saadaan selätettyä monipuolisella vuoropuhelulla, johon osallistuu niin sote-alan palveluntuottajat, teknologiatoimittajat, valtionhallinto ja oppilaitosten koulutus ja TKI-toiminta. Tekoälyn käyttöönotto sote-alalla vaatii rohkeutta, mutta turvallisesti toteutettuna se tuo myös paljon hyötyjä ja mahdollisuuksia.  

CyberCare Kymi on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun toteuttama hanke, jota rahoitetaan Kymenlaakson liiton kautta Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Hanke toteutetaan ajalla 1.11.2023-31.12.2025.

Lähde

Digi-Finland. 2024. Tekoäly hyvinvointialueilla: sosiaali- ja terveydenhuollon käyttötapaukset ja kansallinen edistäminen. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://digifinland.fi/wp-content/uploads/2024/03/DigiFinland_tekoaly_loppuraportti_210324.pdf [viitattu: 19.8.2024]